Neuvottelut Suomen Nato-sotilaiden uusista työehdoista jumissa – "Olemme hyvin kaukana toisistamme"

Suomi on lähivuosina lähettämässä runsaat sata sotilasta töihin Naton komentorakenteeseen. Tämän vuoden lopussa lukema on jo nelisenkymmentä. Muutos vaatii myös palkkauksen ja työehtojen päivittämistä. 

Neuvottelut työntekijäjärjestöjen sekä puolustusministeriön ja pääesikunnan välillä ovat kuitenkin edenneet hitaasti. Upseeriliiton puheenjohtajan Ville Viidan mielestä hitauteen on vaikuttanut henkilöstön unohtaminen valmisteluvaiheessa.

– Olemme valitettavasti hyvin kaukana toisistamme. Näyttää siltä, että meillä on vähän erilainen tilannekuva puolustusministeriön ja pääesikunnan kanssa siitä mitä työtä Natossa tehdään. Meidän tilannekuvamme on se, että siellä tehdään todella kovaa työtä ja valmistaudutaan poikkeusoloihin. Eli palkkaus ja työehdot pitää olla kunnossa, Viita sanoo.

Kokonaispalkka ei maistu upseereille

Upseerit ja aliupseerit vastustavat työnantajan tarjoamaa kokonaispalkkamallia, jossa ei huomioitaisi erikseen esimerkiksi ylitöitä tai pitkiä sotaharjoituksia. Puheenjohtaja Ville Viidan mukaan kokonaispalkkaus ei sovellu Nato-tehtäviin.

– Jos palkkaus on heikompi kuin kotimaan tehtävissä, niin alkuinnostuksen jälkeen syntyy rekrytointiongelma. Olisi todella noloa Suomen kannalta, jos ei lähtijöitä saada. Ei vain alkuinnostuksessa, vaan jatkossakin, hän sanoo.

Puolustusministeriötä neuvotteluissa edustava hallitusneuvos Jari Kajavirta puolustaa kuitenkin tarjottua palkkamallia.

– Pyrimme tarjoamaan sellaista palkkausta, joka olisi kannustava ja Nato-tehtävien vaativuuksiin suhteutettu. Tällaisen pyritään neuvottelemaan ja saada sopimus aikaiseksi.

Häkkänen: Parhaiden kykyjen pystyttävä hakeutumaan kansainvälisiin tehtäviin

Nato-komennukset voivat kestää muutaman vuoden. Ratkaistavana on myös se, miten Nato-tehtäviin siirtyvän sotilaan mukana tulevien perheenjäsenten kustannuksia korvataan. 

Merkitystä on sillä, onko sotilas diplomaattiin rinnastettava lähetetty työntekijä vai tehtävään komennettu. Komennetuille maksetaan päivärahoja, mutta he eivät saa esimerkiksi lasten koulunkäyntiin, päivähoitoon tai puolison eläkkeisiin liittyviä korvauksia.

– Tämä on rekrytoinnin kannalta merkittävä asia. Olemme olleet norjalaisten ja tanskalaisten kanssa paljon tekemisissä ja he ovat kertoneet, että tämä pitäisi heti alussa saada kuntoon. Heillä ei ollut alussa kaikki kunnossa ja se on vaikuttanut kiinnostukseen ulkomaan tehtäviin, kertoo Ville Viita.

Jari Kajavirta sanoo, että henkilöstöjärjestöille tullaan esittelemään lähiaikoina uusi malli perheenjäsenten kustannusten korvaamisesta.

– Valtiovarainministeriön kanssa olemme luonnostelleet uutta pakettia ja niihin haetaan nykytilanteeseen nähden parannuksia, hän toteaa.

MTV Uutisextrassa vieraillut puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ei ottanut neuvotteluihin suoraan kantaa.

– Minulla on painava huoli siitä, että meidän pitää saada sellaiset ehdot ja olosuhteet, että parhaat kyvyt kykenee perheineen hakeutumaan näihin tärkeisiin isänmaan turvallisuuden tehtäviin kansainvälisessä ympäristössä. Toisaalta tiedetään, että raha on tiukassa ja veronmaksajan lompakko on viritetty äärimmilleen jo nyt. Missään ei ole irtonaista rahaa näihin. Tämä on vaikea yhtälö, sanoi Häkkänen.