Niinan elämä luisui alamäkeen jo 13-vuotiaana – kuvioihin tuli väkivaltaa, päihteitä ja rikoksia: "On hirveän raskasta elää jatkuvassa pelossa"

Niinan mukaan hänen oman elämänsä traumat ja useat eri tekijät johtivat siihen, että elämä lähti alamäkeen jo hyvin nuorena. Niinan nimi on muutettu hänen yksityisyytensä suojaamiseksi.

– En ollut ikinä oppinut riittäviä tunnesäätelytaitoja, olin kyvytön ilmaisemaan tarpeitani ja omia rajojani. Lisäksi olen aina ollut todella herkkä. Ajattelen, että tietyt temperamenttipiirteet vaikuttavat asiaan.

– Minulla on ollut vaikeita asioita elämässäni. Huumeet tuntuivat siinä kohtaa luonnolliselta vaihtoehdolta lähteä korjaamaan tilannetta, koska minulla ei ollut parempiakaan keinoja käsitellä asioita, hän kertoo.

Niina oli nuorena ajautunut hyvin epävakaisiin ihmissuhteisiin, jotka vaikeuttivat ennestään vaikeaa tilannetta ja veivät hänet syvemmälle rikosten, huumeiden ja väkivallan maailmaan

– Parisuhteessani oli väkivaltaa puolin ja toisin. Jouduin puolustamaan itseäni.

Vailla kotia vuosia

Parikymppisenä Niinalla ei ollut useamman vuoden ajan edes kotia tai vakinaista asuntoa, jossa elää.

– Vaihtelin yöpaikkoja ja asuin missä milloinkin. Kaupungit ja paikkakunnat vaihtuivat. Se oli kiertolaiselämää. Kun elää kadulla, joutuu myös puolustamaan itseään väkivalloin.

Riippuvuussairauden edetessä rikoksista ja väkivallasta tuli arkipäivää. Se oli normaali tapa puolustautua tai pitää omia puolia piireissä, joissa Niina liikkui. 

– Rikokset ja huumeet kulkevat käsi kädessä ja huumemaailma tuo mukanaan rikokset. Jos käytät huumeita, elämään kuuluu väistämättä myös rikokset ja alamaailma.

– Koen myös, että kyvyttömyys ilmaista itseään saattaa johtaa väkivaltaiseen käytökseen, jos parempia keinoja ilmaista itseä ei löydy. Minun kohdallani kävi juuri näin. 

Lue myös: Juuso alkoi oireilla väkivaltaisesti 2-vuotiaana – nyt pojasta on tehty jo lukuisia rikosilmoituksia

Elämä sai uuden suunnan

Nyt Niina on saanut käännettyä elämänsä suunnan. Syksyllä hän on ollut viisi vuotta täysin päihteetön.

– En yksinkertaisesti jaksanut sitä elämää enää. On hirveän raskasta elää jatkuvassa pelossa, elää seuraavan huumeannoksen takia. 

– Elämässä ei ollut silloin mitään muuta. Havahduin, että en halua enää tätä elämältäni ja lähdin tavoittelemaan jotakin muuta.

Niina kokee nyt löytäneensä päihteettömänä oikean ja todellisen itsensä.

– Ensimmäistä kertaa elämässäni olen alkanut voimaan hyvin. Se on parasta tässä uudessa elämässä. Se ei ole kuitenkaan tullut itsestään, vaan on vaatinut vuosien terapiaa, päihdehoidon ja vertaistukiryhmiä.

Lapselle on tärkeää opettaa tunnetaitoja ja rajoja

Niina ajattelee, että lapsen väkivaltaista käytöstä ja rikoksiin ajautumista voidaan hillitä ja ehkäistä erityisesti kotoa käsin. 

– Henkilökohtaisesti ajattelen, että lapselle on tärkeää opettaa tunnetaitoja ja rajoja ja tarjota hänelle tarvittavaa tukea. Lisäksi on tärkeää kohdata lapsi sellaisena kuin hän on. 

– Jos lapsi tai nuori alkaa oireilla väkivaltaisesti tai käyttää päihteitä, kannattaa hakea nopeasti avuksi päihdehoitoa ja terapiaa. Itse ajattelen, että päihteetön ja lääkkeetön hoito on paras ja kestävin ratkaisu, jonka jälkeen on mahdollista hakeutua psykoterapeutin vastaanotolle, hän neuvoo.

Niina peräänkuuluttaa, että terapiaan ja päihdehoitoon tulisi päästä helpommin.

– Omasta kokemuksestani voin sanoa, että päihdehoitoon pääsi rahalla ja terapiaan pääsyä odotellessa, jouduin käymään siellä vanhempieni maksamana, koska tarvitsin kipeästi apua. 

Lue myös: Lapsiasiainvaltuutettu: Lastensuojelussa väärin kohdattu vanhempi voi jopa hylätä lapsensa