Kun Suomen presidentti Sauli Niinistö istui Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin rinnalla tämän työhuoneessa Valkoisessa talossa perjantaina, oli niin Niinistöllä kuin Suomellakin syytä tyytyväisyyteen.
Vierailu Washingtoniin teki Niinistöstä ensimmäisen valtionjohtajan, jonka Biden tapasi kasvotusten Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Vaikka tapaamisen aihe oli vakava, Oval Officessa takkatulen edustalla suomalaisen ja yhdysvaltalaisen median edessä esiintyivät vapautuneen oloiset valtionpäämiehet.
– Olen ilahtunut siitä, että hyvä ystävä on täällä kanssamme tänään, Biden aloitti toimittajien ahtauduttua sisään työhuoneeseen.
Kameroiden suljinten räpsyessä Biden kuvaili Suomen olevan Yhdysvalloille kriittinen kumppani sekä vahva kumppani puolustuksen ja sotilasliitto Naton osalta etenkin Itämeren alueen turvallisuuden puolustamisessa.
– Kahdenvälinen suhteemme on hyvin tärkeä Yhdysvalloille, ja uskon teidän näkevän asian samalla tavalla. Tämä on jälleen mahdollisuus vahvistaa tuota suhdetta, Biden totesi Niinistölle.
Myös Bidenin esittelyä hymyillen kuunnellut Niinistö korosti hyviä suhteita ja lisäsi toivovansa, että tuleva keskustelu vain vahvistaisi niin Suomen kuin muidenkin Pohjoismaiden suhdetta Yhdysvaltoihin.
– Olemme samaa mieltä siitä, ettei kyseessä ole vain hyökkäys Ukrainaan vaan hyökkäys Euroopan turvallisuutta ja maailman rauhaa kohtaan, Biden sanoi.
Bidenin mukaan Yhdysvallat on sitoutunut auttamaan Ukrainaa puolustautumisessa. Yhteistyötä ollaan valmiita tekemään, oli kyse sitten pakotteista, viennistä, energiasta, turvallisuudesta, ilmastosta tai ihmisoikeuksista.
Yhdysvaltain tai Naton joukkoja Ukrainaan ei kuitenkaan ole lähdössä.
Suomen ja Yhdysvaltain seuraavat askeleet
Pian Valkoisen talon tapaamisen jälkeen Niinistö kiitti Bidenia tviitissään pitkästä ja avoimesta keskustelusta sekä lisäsi odottavansa seuraavia askelia Suomen ja Yhdysvaltain suhteen vahvistamisessa.
Myöhemmin Suomen Washingtonin-suurlähetystössä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Niinistö kertoi, että aloite tapaamiseen tuli Suomelta alkuviikosta ja että tapaaminen järjestyi salamannopeasti. Hänen mukaansa yhteyttä otettiin, koska tulevasta tapaamisesta oli puhuttu jo useampia kertoja aiemmin.
Tiedotustilaisuudessa Niinistö summasi keskustelun koskeneen Ukrainan tilannetta sekä Venäjän hyökkäystä.
– Kaikkea sitä, mitä voitaisiin tässä vaiheessa tehdä tilanteen päättymiseksi, Niinistö lausui.
Kovin paljon uusia lääkkeitä tilanteen ratkaisemiseksi ei Niinistön mukaan ole.
Presidentti ei tuonut Valkoisesta talosta viestiä sotilasliitto Natoon pyrkimisestä, vaan yhteistyön syventämisestä Yhdysvaltojen kanssa. Tähän lähdetään Niinistön sanoin “prosessimuotoisesti, yksilöimättä nyt kaikkia keskusteluun tulevia ehdotuksia turvallisuus- ja puolustusyhteistyöstä”.
Syventyvän turvallisuusyhteistyön prosessissa on presidentti Niinistön mukaan kuitenkin kyse “konkreettisista turvallisuus- ja puolustustekijöistä, ei niinkään jäsenyyksistä”. Jos Suomi joutuisi Venäjän aggression kohteeksi, on Niinistön mukaan varmaa, että Suomi saisi runsastakin tukea.
– Meidän kannattaa myös muistaa se, että Euroopan voimakas yhtenäisyyden tunne ja Saksan selvä uusi linjaus puolustuspolitiikan puolella merkitsevät sitä, että Eurooppa kokonaisuudessaan on huomattavasti vahvempi – ja sitä kautta myöskin Suomi.
Kysyttäessä Niinistö vastasi tapaamisessa käyneen hyvin selväksi, että Naton avoimien ovien politiikka jatkuu. Siitä, täyttäisikö Suomi jäsenkriteerit, ei Niinistön mielestä ole eriäviä käsityksiä.
"Väliaikaisten turvatakuiden käsitettä Nato ei tunne"
Yhdysvaltain senaatin osalta uuden Nato-maan liittäminen vaatisi kahden kolmasosan äänienemmistön. Niinistö muistutti, että vaikka prosessi Natoon hakeutumisesta käynnistettäisiinkin pikaisella aikataululla, kuuluu siihen silti jäsenyyden ratifiointi kaikissa jäsenmaissa. Niinistö totesi jäsenmaiden kansallisten parlamenttien toimivan eri tahdeissa ja huomautti, että niiden työrytmiin puuttuminen voi olla vaikeaa.
– Uskon kuitenkin, että sellaisessa tilanteessa, jos siihen päädyttäisiin, niin tämä vahva solidaarisuus, jota nyt tunnetaan Euroopassa, niin kyllä se varmasti herättäisi ymmärtämystä siihen, että toimitaanpa sitten ripeästi, Niinistö muotoili.
Väliaikaisten turvatakuiden käsitettä Nato ei Niinistön mukaan tunne. Nyt tarkoituksena on tiivistää Suomen yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.
– Tuo prosessi, mitä kaikkea se tuottaa, sen tietysti aikakin näyttää, mutta onhan se joka tapauksessa kehityskulku, joka vahvistaa meidän turvallisuuttamme, Niinistö sanoi ja lisäsi, että keskeinen tavoite on nyt turvata Suomi.
– Ja tämä on eräs tie siihen. Nato on sitten toinen kokonaisuus.
Syventyneet suhteet mahdollisesti yllätys Putinille
Yksi Ukrainan sodan seuraus on nähty Euroopan suhteiden tiivistymisessä ja transatlanttisten suhteiden syventymisessä. Tämä on voinut yllättää Venäjän presidentin Vladimir Putinin, Niinistö arvioi.
Yhdysvaltain YK-lähettilään Linda Thomas-Greenfieldin taannoisesta kommentista YK:n yleiskokouksessa ei Niinistön mukaan perjantaina keskusteltu. Niinistö sanoi, ettei hänellä myöskään ole tiedossaan, että Venäjä olisi uhannut Suomen ja Ruotsin valtaamisella, kuten Thomas-Greenfield puheenvuorossaan esitti.
Sen sijaan esimerkiksi Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova on aiemmin lausunut, että Suomen ja Ruotsin liittymisellä Natoon olisi sotilaallisia ja poliittisia seurauksia.
Biden ja Niinistö keskustelivat Venäjän suhtautumisesta.
– Minä yritin avata omia ajatuksiani siinä, minkä me koemme ongelmallisena tai suorastaan vaarallisena, Niinistö kertoi.
Hänen mukaansa Biden ymmärtää eurooppalaisen tilanteen uhkineen “sellaisen kuin se nyt on” selvästi. Erityiseksi riskiksi Niinistö mainitsi eskalaation uhan.
– Että sota yhtäkkiä laajenisi, koska se tilanne jossa nyt ollaan voi helposti johtaa väärinkäsityksiin tai vahinkoihin. Ja silloin ollaan tietysti kahta kauheammassa sodassa.
Presidentti sanoi myös miettivänsä mahdollisuuksia Putinin kanssa puhumiseen. Niinistö totesi puhuvansa mieluusti ensin Putinin kanssa perjantaina keskustelleen Saksan liittokanslerin Olaf Scholtzin kanssa. Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa Niinistö kertoi jo puhuneensa.
Perjantain tapaamiseen Niinistö ei uskonut Venäjän erityisesti reagoivan. Hänen mukaansa viesti Venäjälle on sama kuin kaikille muillekin: yhteistyötä Suomen ja Yhdysvaltojen välillä syvennetään.
Tapaaminen kiinnosti myös yhdysvaltalaismedioita. Niinistön tunnettuutta olivat etukäteen kasvattaneet hänestä julkaistut haastattelut sekä esimerkiksi New York Timesin suomettumista käsittelevä artikkeli. Perjantain tapaamisesta uutisoivat muun muassa New York Times, Washington Post sekä Bloomberg.
Ennen iltapäivällä paikallista aikaa alkanutta keskusteluaan presidentti Bidenin kanssa Niinistö tapasi tiedustelupalvelun CIA:n johtajan William Burnsin, jonka kokemusta diplomatiasta ja neuvotteluista Venäjän kanssa Niinistö kuvaili vaikuttaviksi.
Ennen saapumistaan Washingtoniin Niinistö puolestaan kävi keskustelun senaatin republikaanijohtajan Mitch McConnellin ja senaattori Tom Cottonin kanssa. Twitterissä Niinistö kirjoitti senaatin johtavien republikaanien jakavan käsityksen Suomen ja Yhdysvaltain välisen suhteen tärkeydestä.
Vahva pohjoismainen yhteistyö
Valkoisen talon muutaman minuutin mittaisen kuvaushetken lopuksi presidentti Biden viittasi samassa tuolissa istuneeseen edeltäjäänsä Barack Obamaan, joka hänen mukaansa tapasi sanoa, että kaikki järjestyisi, jos asioiden hoitaminen jätettäisiin Pohjoismaille.
– No, me emme tapaa aloittaa sotia, presidentti Sauli Niinistö vastasi hymähtäen.
Suomalaismedialle järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Niinistö kertoi Bidenin keksineen tapaamisen lopuksi ehdottaa soittoa Ruotsin pääministerille Magdalena Anderssonille, joka saapuu puolustusministeri Peter Hultqvistin kanssa Suomeen tänään.
– Se onnistui, että ensimmäiset terveiset hän sai jo puhelimen välityksellä. Huomenna (lauantaina) me keskustelemme tietysti siitä, mitä täällä on keskusteltu.
Samoin tarkoitus on Niinistön mukaan keskustella yhteistyöstä, jota Suomi ja Ruotsi jo tekevät.
Vaikka Niinistö sanoi esittäneensä asioita vain Suomen kannalta, korosti hän yhteistyön Yhdysvaltojen kanssa jatkuvan yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.
Tämänpäiväiseen tapaamiseen osallistuu myös Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.), joka puolestaan lentää Washingtoniin jo alkuviikosta.
Selvästi tiiviimpään yhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa Suomi on Niinistön mukaan jo liikahtanut. Nyt yhteistyö syvene asialohkoittain ja mukaan otetaan Niinistön mukaan uusiakin tekijöitä.
– Varmasti silloin mukana on Suomen lisäksi muitakin Pohjoismaita.