Presidentti Niinistö sanoo etenevänsä siinä toivossa, että Vilnan huippukokoukseen mennessä sekä Suomi että Ruotsi olisivat Naton jäseniä.
Turkkilaismedian mukaan Turkin ulkoasiainvaliokunta käsittelee Suomen Nato-jäsenyyttä torstaina. Lisäksi Unkarin uskotaan ratifioivan Suomen Nato-jäsenyyden ensi maanantaina.
Vaikka isoja askeleita kohti Nato-jäsenyyttä on otettu viime aikoina, tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kuitenkin sanonut olevansa helpottunut vain tällä erää.
– Sanotaan, että tässä on näitä eriä ollut aika paljon ja ehkä välillä vähän ristiriitaisiakin toiveita, pettymyksiä joillekin. Ehkä se on tarttunut nyt niin, että en suurempaan juhlaan lähde, Niinistö muotoilee Asian ytimessä -ohjelmassa.
Unkarin hakemusten jakamisen syy epäselvä
Ruotsin Nato-polku ei ole edennyt yhtä jalkaa Suomen kanssa. Turkki ja Unkari ovat puhuneet nimenomaan Suomen jäsenyyden ratifioinnista.
Tilannetta luonnehditaan Ruotsissa jopa painajaismaiseksi.
Niinistö on aiemmin sanonut, että Suomen Nato-jäsenyys ei ole täydellinen ilman Ruotsia. Niinistö kertoo todenneensa asian tietoisesti julkisesti Turkin Ankarassa työvierailullaan, sillä hän oli puhunut asiasta aiemmin Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin kanssa.
Unkarin pääministeri Viktor Orban vieraili Ankarassa samoihin aikoihin Niinistön kanssa. Niinistön mukaan Erdogan kuvaili kaksikon keskusteluja hänelle.
– Ei tosin näin kertonut, mutta omin päin päättelen, että siinä tuli selväksi Orbanille, että Turkki etenee ja ehkä siinä sitten on jollain tavalla Ruotsiakin irroteltu, Niinistö pohtii.
Niinistön mukaan ei ole tiedossa selkeää syytä, miksi Unkarikin jakaa hakemukset.
– Ei tähän asti ole ollut viitettäkään. Siihen ei oikein löydy selkeää syytä.
– Ehkä siinä on ankara toive takana, Niinistö toteaa humoristisesti.
"Yleensä halutaan, että selän takana on kumppani"
Niinistö pitää Suomen ja Ruotsin samanaikaista Nato-jäsenyyttä tärkeänä.
– Jos kuvataan Suomen hyötyä Nato-jäsenyydestä vaikka luvulla 100. Siitä sellainen neljännes, helposti viidennes muodostuu siitä, että myös Ruotsi on mukana. Yleensä halutaan, että tuolla selän takana on myös kumppani.
Niinistö toivoo Ruotsissa olevan niin sanottua turnauskestävyyttä.
– Me olemme nyt tietysti niin paljon tukena, kuin suinkin voimme. Kuin myöskin kaikki Nato-maat, ainakin 28.
Niinistö sanoo etenevänsä siinä toivossa, että heinäkuussa Vilnan huippukokoukseen mennessä molemmat maat olisivat jäseniä. Niinistö kuitenkin muistuttaa, että Ruotsi ei jäisi "irralleen leijumaan", sillä se tekee yhteistyötä Suomen, Yhdysvaltain ja Naton kanssa.
Niinistön mukaan Turkin kanssa on tarkoitus jatkaa kolmikantaneuvotteluja.
– Se antaa meille mahdollisuuden olla hyvinkin konkreettisesti Ruotsin tukena jatkuvasti.
Lue myös: Niinistö: Kiinan ja Venäjän presidenteillä "aika paljon" yhteistä ymmärrystä – alleviivasi silti seikkaa, jota ei tapahtunut
Niinistö katsoo jännitteiden lisääntyneen
Presidentti Niinistön mukaan maailman tilanne on yhä vaarallisempi. Hän nimeää tekijöiksi blokkiutumisen läntiseen ja kiinalais-itäiseen blokkiin sekä talouksien kautta maiden välillä vallitsevan yhteyden.
Lisäksi hän nostaa esiin tiedustelupallot Yhdysvaltojen yllä ja amerikkalaisen lennokin pudottamisen Mustalla merellä.
– Kyllä ne ovat kaikki pala palalta jännitteitä lisäämässä.
Niinistön mukaan Natosta saatava suurin hyöty on ennaltaehkäisevä.
– Nato on ollut tähän asti loukkaamaton ja sitten ydinasesateenvarjo on takaamassa myös sitä.
Niinistö muistuttaa, että jos asiat menisivät "oikein huonolle mallille", johon hän ei sano uskovansa, niin Suomessa tulisi muistaa, että maassa ollaan pääsääntöisesti vastaamassa omasta turvallisuudesta.
– Meidän kannattaa pitää itsemme kyllä terässä, niin kuin olemme pitäneetkin.