Nikke-koiralla pelättiin suolitukosta, mutta eläinsairaalassa paljastuikin lämpöhalvaus – eläinlääkäri kertoo, miten lemmikin oloa voi helpottaa helteellä

Tänä kesänä Vantaan Tammistossa sijaitsevalla Evidensian eläinsairaalan vastaanotolla on jo lämpöhalvauspotilaita näkynyt. Koira sietää kuumuutta ihmistäkin huonommin, koska koira ei hikoile. Ainoa tapa koiralle jäähdyttää kehoaan on läähättämällä. Helleaalto on huomattu eläinsairaalan potilaskertomuksissa. 

– Kyllä se näkyy. Nyt on ollut valtavan lämmintä ja ihanan aurinkoista, niin joitakin tällaisia lämpöhalvauksesta kärsineitä potilaita on jo hoidettu, vahvistaa pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mirja Kaimio. 

Lämpöhalvauksen oireet voivat olla monenlaisia, mutta selkein oire on hyvn voimakas läähättäminen. Lisäksi koira voi kuolata, olla levoton, hoiperrella ja sen tajunnan taso voi laskea. Voi olla, että eläin ei reagoi kutsuihin tai sen limakalvot voivat olla hyvin tummanpunaiset.

– Pahimmillaan lämpöhalvaus voi olla koiralle henkeä uhkaava. Jos ruumiinlämpö pääsee nousemaan yli 41 asteen, niin sitten on tosi kyseessä. Koiralle voi tulla neurologisia oireita ja pahimmillaan koira voi menehtyä, Kaimio kertoo.

Jos koiran lämpötila pääsee nousemaan yli 40 asteen, jäähdyttäminen pitää aloittaa heti varjoon viemällä ja viileää vettä tai kylmiä pyyhkeitä avuksi käyttäen. Heti sen jälkeen Kaimio kehottaa ottamaan yhteyttä eläinlääkäriin.

"Kaikki ruoka tuli ulos, eikä vesi maistunut"

Yhteyden eläinlääkäriin otti myös lahtelainen Erkki Hjorth heti, kun 12-vuotiaan labradorinnoutajan Niken käytös ei vaikuttanut tavanomaiselta. 

– Koira alkoi illalla ja yöllä voida pahoin. Kaikki sen syömä ruoka tuli uudelleen ulos, eikä aamulla maittanut vesi tai mikään muukaan, Hjorth kuvailee.

Aluksi omistajat arvelivat, että Nikellä kahdesti aiemmin ollut suolitukos olisi palannut jälleen koiran riesaksi. Eläinlääkärin vastaanotolla suolitukos poissuljettiin ja diagnoosiksi tulikin lämpöhalvaus, jonka hoitoon saatiin eläinsairaalasta apua, ja koira pääsi juhannukseksi kotiin. 

Tärkeintä on huolehtia vedestä ja varjosta

Lämpöhalvauksen saamisen vaara on suurin, jos koiran jättää kesähelteellä yksin autoon vaikkapa omistajan asioinnin ajaksi. Pysäköinnin hetkellä auto voi olla varjossa, mutta aurinko saattaa liikkua nopeastikin. Toisaalta varjo tai avonaiset ikkunatkaan eivät välttämättä estä lämpötilaa kohoamasta korkealle.

Myös koiranäyttelyreissuilla tai piknik-retkillä pitää varmistaa, että koira pääsee varjoon. Nuoret ja vilkkaat koirat sen sijaan eivät välttämättä edes itse huomaa auringossa riehuessaan paahdetta. Niitä voikin olla hyvä joskus helteellä vaatia rauhoittumaan varjoon tai viilentää vedellä. 

Varjo ja vesi ovatkin koiran suurimmat helpotuksen helteellä. Jos koira ei pidä uimisesta tai uimarantaa ei ole lähellä, suihkussa viilentäminen on tehokas keino. Toisaalta, kastellakaan ei välttämättä tarvitse.

– Voi käyttää  myös viilentäviä kylmiä pyyhkeitä erityisesti kaulan ympärille ja mahan alusiholle viilentämään koiraa, eläinlääkäri Kaimio vinkkaa. 

Uimareissuilla kannattaa varmistaa, ettei vedessä ole sinilevää. Jos koira juo sinilevää sisältävää vettä, se voi saada myrkytyksen. Jos jälkikäteen huomaa, että uimavedessä oli sinilevää, eikä koira ole juonut vettä, kannattaa turkki huuhdella kotona. 

Kuumina päivinä lenkkeily kannattaa ajoittaa aamuun tai iltaan, jolloin lämpötila ei ole niin korkealla. Pitkä- ja paksukarvaisten koirien kohdalla voi olla syytä harkita turkin leikkaamista lyhyemmäksi kesän ajaksi. 

Edellä mainittujen paksuturkkisten ja aktiivisten koirien lisäksi myös perussairaiden koirien riski saada lämpöhalvaus on suurempi. Myös tietyt rodut voivat olla alttiimpia sille. Esimerkiksi lyhytkuonoisten koirien jäähdytysmekanismi on usein pitkäkuonoisia rotuja heikompi, ja läähättäminen on tehottomampaa.