Viranomaiset löytävät toisinaan kotietsintöjen ja muiden toimien yhteydessä rikollisilta erilaisia itsetehtyjä tai muokattuja aseita. Vaarallisia aseita ei välttämättä aina edes tunnista sellaisiksi.
Pelkästään keskusrikospoliisin rikostekniseen laboratorioon omatekoisia aseita tulee tutkittavaksi vuosittain 30–40 kappaletta. Luku ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä osa aseista voidaan tutkia suoraan poliisissa ilman laboratorion työpanosta.
Osa aseista on tehty taidokkaammin kun toiset. Kuvassa .22 LR kaliiperin omatekoinen rumpulippallinen konepistooli. Pienikokoinen sarjatuliase toimii teknisesti Suomi-konepistoolin tavoin.
– Toimivan ampuma-aseen tekeminen ei ole osaavalle kovin vaativa työ, arvioi tekninen tutkija Pauli Heiskanen rikosteknisestä laboratoriosta.
Käytännössä henkilö vain valitsee patruunalle sopivan putken, ja sen jälkeen kehittää menetelmän, jolla patruunan nallin saa syttymään.
– Näiden ratkaisujen jälkeen on vain mielikuvitus rajana, minkä näköisen tekeleen tekee. Epäilen, että kyseisillä tekijöillä harvoin, jos koskaan, on oma turvallisuus ensimmäisenä mielessä, hän arvioi.
Nitojasta valmistettu haulikko. Yksinkertaisimmillaan haulikko saattaa olla kahdesta eripaksuisesta putkesta valmistettu "putkihaulikko".
Omatekoiset ampuma-aseet ovat yleensä laittomia, sillä ampuma-aseen valmistaminen ja hallussapito on luvanvaraista. Ne voidaan myös katsoa erittäin vaarallisiksi aseiksi, jos ne on tehty näyttämään muilta kuin ampuma-aseilta. Esimerkkejä tällaisesta ovat esimerkiksi niin kutsutut kynäpistoolit, joita ei välttämättä tunnista ampuma-aseiksi.
Kynäpistoolia ei ensisilmäyksellä välttämättä tunnista ampuma-aseeksi.
Kuten nimestä voi päätellä, kynäpistooli voi erehdyttävästi näyttää kirjoitusvälineelle.
Kynäpistoolit voivat aiheuttaa vaaratilanteita jo laukaisumekanisminsa vuoksi. Kuvan kynäpistooli tuli virkavallan tietoon sen omistajan saatua siitä osuman rintaansa aseen lauettua povitaskussa.
Vasaraksi naamioitu pistooli. Aseen piippu sijaitsee vasaran varressa ja sen piippun suu vasaran päädyssä. Laukaisulaite on kahvaosan keskivaiheilla. Ladatessa aseen kahvaosa kierretään auki ja patruuna sijoitetaan varressa olevaan piipun patruunapesään. Kahva kierretään takaisin ja ase laukaistaan liipasinta painamalla. Aseella voidaan ampua liiperimerkinnältään 9 millimetrin Luger-patruunoita.
Tutkittavaksi tulee myös muokattuja aseita. Esimerkiksi niin kaasu- tai luotipatruunoille sopivaksi muunneltuja, normaalisti vain paukkupatruunoita ampuvia, starttiaseita tulee tutkittavaksi vuosittain Heiskasen mukaan alle 30. Myös ilmakiväärejä saatetaan muutella luvan vastaisesti.
Oma lukunsa ovat lyhennetyt aseet, tunnetuimpana esimerkkinä katkaistut haulikot. Lyhennettyä asetta on helpompi kuljettaa kätkettynä kuin täysimittaista asetta.
Vasemmalla kaksi katkaistua haulikkoa, oikealla .22 kaliiperinen pienoiskivääri, josta katkaistu piippu ja perä. Kuvat poliisilta.
Oma lukunsa ovat deaktivoidut eli toimimattomaksi tehdyt ampuma-aseet, jotka on muutettu jälleen toimintakuntoisiksi. Deaktivoidun aseen hallussapito ei vaadi aselupaa. Aseista on tehty uudelleen ampumiseen soveltuvia esimerkiksi piippujen vaihdolla, sen poraamisella auki tai aseen lukkojen aktivoinnilla. Näitä on lähiaikoina takavarikoitu muun muassa liivijengeihin liittyvissä rikostutkinnoissa.