Ulkopoliittisen instituutin vierailevaa johtavaa asiantuntijaa Olli Ruohomäkeä huolestuttavat Etiopian pääministerin Abiy Ahmedin kansalaisille suuntaamat kehotukset tarttua aseisiin ja liittyä kapinallisten vastaiseen taisteluun.
– Tällaiset kehotukset voivat helposti johtaa kontrolloimattomien puolisotilaallisten joukkioiden syntyyn ja sitä myötä erilaisiin ihmisoikeusrikkomuksiin, Ruohomäki sanoo.
Niin ikään Ruohomäkeä huolestuttaa Etiopiassa liikkuvan disinformaation ja vihapuheen määrä, joka voi pahimmillaan johtaa samanlaisiin seurauksiin kuin Ruandassa 1990-luvulla. Aggressiivista retoriikkaa on harjoitettu Etiopian ylimmässä johdossakin, sillä Facebook kertoi keskiviikkona poistaneensa pääministeri Abiyn päivityksen, jossa hän kehotti etiopialaisia "hautaamaan" kapinalliset.
2:12
Abiy sai vuonna 2019 Nobelin rauhanpalkinnon rauhan aikaansaamisesta Etiopian ja sen pohjoisen naapurimaan Eritrean välille, mutta Etiopian tämänhetkisessä kriisissä pääministerin rauhansolmimiskyvyt ovat olleet kadoksissa.
– Ne tiedot, joita konfliktin alkuvaiheesta on, viittaavat siihen, että liittovaltio tarttui liian herkästi aseisiin. Kyllä Abiyn olisi rauhantekijänä pitänyt löytää neuvottelutie, Pohjoismaisen Afrikka-instituutin vanhempi tutkija, professori Liisa Laakso sanoo.
Etiopian taistelut ovat jatkuneet jo vuoden päivät
– Etiopiassa ovat vastakkain liittovaltion armeija ja sitä vastaan taistelevat Tigrayn kansan vapautusrintama TPLF ja Oromon vapautusarmeija OLA.
– Taistelut saivat alkunsa vuosi sitten, kun pääministeri Abiy Ahmed lähetti liittovaltion joukkoja pohjoisetiopialaiselle Tigrayn alueelle syrjäyttääkseen aluejohdon. Pääministeri on sanonut määränneensä liittovaltion joukot Tigrayhin vastauksena TPLF:n hyökkäykselle paikalliseen sotilasleiriin.
– Operaatio on edennyt pitkittyneeksi sodaksi, jota ovat leimanneet joukkomurhat, joukkoraiskaukset ja humanitaarinen kriisi.
– YK:n mukaan konfliktissa on kuollut tuhansia ihmisiä ja se on ajanut arviolta 400 000ihmistä nälänhädän partaalle.