Noora Räty kääri huikeita summia Venäjän sarjassa – nosti samaan aikaan apurahaa Suomessa: "Olin aluksi miettinyt, oliko moraalisesti oikein"

Jääkiekkomaalivahti Noora Räty kertoo avoimesti ja rahasummia pimittämättä poikkeuksellisen uransa eri vaiheista Marika Lehdon elämäkerrassa Noora Räty – Leijonakuningatar (WSOY).

Räty kertoo kuvaa antavalla tavalla naisten jääkiekon heikoista taloudellisista edellytyksistä ja amatöörimäisistä olosuhteista etenkin Suomessa.

Kulukorvauksiin ja vaatimattomiin palkkioihin tyytymään joutunut Räty sai ainutlaatuisen tilaisuuden ansaintaan, kun Kiinassa herättiin kehittämään maan jääkiekkoa muutamia vuosia ennen Pekingissä järjestettäviä talviolympialaisia.

Venäjän sarjassa pelanneen Kunlun Red Starin johto otti Rätyyn yhteyttä toukokuussa 2017 ja halusi suomalaisen joukkueen tähtimaalivahdiksi sekä nuorten kiinalaiskollegoidensa mentoriksi. Palkka oli naisten jääkiekon mitassa tähtitieteellinen: 100 000 dollaria puhtaana käteen.

Sopimustarjous muutti Rädyn taloudellisen tilanteen täysin.

– Olihan minulle maksettu edeltävät kaksi kautta kulukorvauksina vain noin 700 euroa kuukaudessa. Olin joutunut turvautumaan hetkellisesti myös työttömyystukeen. Nyt tarjolla oli pienimmilläänkin satakertainen summa oikeaa palkkaa puhtaana käteen, Räty kuvailee kirjassaan.

Rädyn ansiotaso kiinnitti Pasi Mustosen huomion

33-vuotias Räty on pelannut kiinalaisjoukkueessa Venäjän naisten kiekkosarjaa viidellä viime kaudella, ja palkkataso on ollut huima. Kirjan mukaan Räty on ansainnut bonuksineen noin 130 000 dollaria kaudessa verojen jälkeen.

Rädyn taloustilannetta voi kutsua hyväksi muutenkin, sillä hän on ansainnut mukavasti myös Minnesotassa järjestämillään maalivahtivalmennusleireillä.

– Tienasin kesäaikaan noin 50 000 dollaria valmennuksistani ja summa oli kasvussa, Räty kuvailee kirjassa.

Kiinan-tienesteistään huolimatta Räty on nostanut opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää 10 000 euron verotonta urheilija-apurahaa neljä kertaa vuodesta 2017 lähtien. Vuosina 2020 ja 2022 Räty ei nostanut apurahaa.

Urheilija-apuraha on tarkoitettu niiden urheilijoiden tukemiseen, joiden ansiot eivät nouse yli 80 000 euron. Räty kertoo kirjassaan ymmärtäneen moraalisen dilemman, mutta tiesi voivansa hakea apurahaa tästäkin huolimatta, koska tukipäätöstä tehdessä urheilijan tulot tarkistetaan Suomen tuloverotuksesta.

Jos Rädyn kirjassa kertoma pitää paikkansa, hänen vuosittaiset tulonsa Kiinassa ja Yhdysvalloissa kohosivat 180 000 dollariin. Tässä summassa ei ole mahdollisia Suomessa kertyneitä tuloja.

– Minäkin olin hakenut ja saanut apurahoja, vaikka olin aluksi miettinyt, oliko moraalisesti oikein hakea niitä, kun samaan aikaan tein jo muhkeaa tiliä Kiinassa, Räty kertoo elämäkerrassaan.

Räty kertoo päätyneensä nostamaan apurahaa, koska oli joutunut aiempina vuosina kituuttamaan niin pitkään alhaisella tulotasolla. Myös hänen äitinsä oli puoltanut ratkaisua.

– Apuraha oli loistava juttu. Minun omalle uralleni se tuli vaiheessa, jolloin en tarvinnut sitä enää niin paljon kuin aiemmin, mutta nuoremmille pelaajille 10 000 euron tuki vuodessa oli iso asia.

Urheilija-apurahoista on käyty keskustelua myös muiden verrattain kovaa tiliä tekevien urheilijoiden kohdalla. Noora Rädyn tavoin omien yritystensä kautta taloudenpitoaan pyörittävät hiihtäjät Krista Pärmäkoski ja Kerttu Niskanen ovat nostaneet 20 000 euron apurahaa samalla, kun heidän yrityksensä ovat tehneet Iltalehden mukaan parhaimmillaan lähemmäs 200 000 euron vuositulosta. Näin on toiminut IL:n mukaan aiemmin myös Iivo Niskanen.

Kirjassaan Räty kertoo sijoittaneensa ansaitsemiaan tuloja aktiivisesti.

– Perustin oman yritykseni syksyllä 2017 lähtiessäni pelaamaan ensimmäistä kautta Kiinaan. Yritykseni kautta pystyin sijoittamaan. Ostin sijoitusasuntoja, joita koronavuoteen 2020 mennessä oli jo kolme. Lisäksi olimme Karelin (Rädyn puoliso Karel Popper) kanssa ostaneet meille vuotta aiemmin ensimmäisen yhteisen omistusasuntomme, Räty kertoo kirjassaan.

Räty kertoo kirjassaan saaneensa sijoituksistaan huomautuksen Suomen maajoukkuetta pitkään luotsanneelta päävalmentaja Pasi Mustoselta. Mustonen esitti huolensa urheilijan työnteosta, jota sanoi pitävänsä liiallisena.

Räty sanoo Mustosen myös kritisoineen koko apurahan nostamista, koska tiesi Rädyn ansiotasosta.

– "Mut aattele, mä olen 61-vuotias, eikä mulla olisi ikinä varaa ostaa sijoitusasuntoa", Räty kertoo Mustosen todenneen.

– Mitäpä siihen nyt voi sanoa. En ollut vastuussa hänen taloudellisesta tilanteestaan, enkä ymmärtänyt, miksi maajoukkuepelaajan oma rahatilanne kuului päävalmentajalle pätkän vertaa, Räty jatkaa.

Apurahasta kiistaa ja kohua syksyllä 2021

Rädyn nostama urheilija-apuraha nousi isoksi kysymykseksi myös viime vuoden syksynä, kun hän kieltäytyi osallistumasta MM-kisoihin valmistavalle kesän maajoukkueleirille työkiireiden vuoksi. Päävalmentaja Pasi Mustonen piti maalivahdin toimintaa ristiriitaisena.

– Minua häiritsi myös se, että Pasi vaikutti ajattelevan niin, että apurahan vastaanottaminen velvoitti urheilijan sitoutumaan vuoden aikana kaikkiin maajoukkueen tapahtumiin, mikä minulle oli erityisesti kesäsesonkiin perustuvan työni takia vaikeaa, Räty kertoo kirjassaan.

Kesän MM-leirin väliin jättäminen johti Rädyn kohdalla myös elokuun kisojen väliin jäämiseen.

Mustonen antoi viime syksynä aiheesta kohua nostattaneet kommentit MTV Urheilulle, kun julkisuudessa oli puitu Rädyn asemaa maajoukkueessa ja riitaisaa suhdetta nimenomaan Mustoseen.

– Hän rikkoi opetusministeriön lainsäädäntöä. Minä päävalmentajana oletin, kuten laissa ja määräyksissä lukee, että apurahaurheilijan on aina oltava maajoukkueen käytössä. Minä poloinen uskoin sitä. Tuli yllätyksenä, että joku saa ja voi kieltäytyä, Mustonen puhisi MTV Urheilulle.

Mustonen joutui pahoittelemaan lausuntoaan niin julkisesti kuin myöhemmin Rädylle henkilökohtaisesti Jääkiekkoliiton järjestämässä palaverissa. Rädyn toiminta ei rikkonut lakia, eikä se varsinaisesti ollut edes ministeriön tai Suomen olympiakomitean ohjeiden vastaista.

Rädyn ja Mustosen väleihin apurahakiistaan yltynyt riita jätti lähtemättömän särön, eikä päävalmentaja lopulta valinnut tähtimaalivahtia viime talvena käytyihin talviolympialaisiin Pekingissä.