Nordean työntekijä varasti Supercell-miljonäärin tililtä puoli miljoonaa – rahanpesijäksi pestattu mies kiikutti rikollisten rahoja roska-astioihin ja autoihin

Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi miehen helmikuussa törkeästä rahanpesusta ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Samalla tuomion saivat miehen mukaan toimintaansa sotkemat puoliso, käly ja kaveri.

Miehelle luvattiin puolet rahoista

Mies kertoi esitutkinnassa, että tapahtumat alkoivat, kun hän näki salatussa Tor-verkossa ilmoituksen, jossa käyttäjänimi "pesulakarhu" etsi yritysten ja yksityishenkilöiden pankkitilejä, joiden kautta pystyisi pesemään satojen tuhansia euroja. Viestissä annetaan ymmärtää, että ilmoittaja on ajamassa alas yritystä.

Mies päätti tarttua tilaisuuteen ja sai ilmoittajalta houkuttelevan tarjouksen: Hän saisi puolet tiliensä kautta kulkevista rahoista, jos hän toimittaisi toisen puolen rahoista joko käteisellä eri puolille Suomea tai muuttaa bitcoineiksi ja siirtää tietylle tilille. Miehen pestanneen tahon kertomuksen mukaan hän asui ulkomailla, mutta hänellä on perintäverkosto Suomessa, joka haluaa palkkionsa käteisenä.

Mies otti tarjouksen vastaan ja ryhtyi käyttelemään puolisonsa ja tämän sisaren tilejä rahojen siirtoon. Miehelle selvisi, että rahat tulevat Supercell-peliyhtiöstä vaurastuneen henkilön tililtä.

Esitutkinnassa hän kertoi luulleensa, että miljonääri syystä tai toisesta haluaa liikutella rahoja salaperäisin menetelmin. Pesulakarhu-nimimerkkiä käyttänyt mies oli lähettänyt todisteena varojen laillisuudesta videon, jossa kirjautuu kyseisen miehen verkkopankkiin. Hän myös kertoi, kuinka rahojen siirrossa on viivettä erilaisten varmuustekijöiden vuoksi.

– Silloin minulla viimeistään tuli sellainen uskomus, että tämä on ihan rehti äijä, mies sanoi myöhemmin kuulusteluissa.

Poikkeuksellinen keikka pankissa

Tosiasiassa rehtiys oli asiasta kaukana. Kyseessä oli poikkeuksellinen petostapaus, jossa Nordean työntekijä oli rikoskumppaninsa kanssa vienyt ovelalla suunnitelmalla pankissa rahojaan pitäneeltä Supercell-miljonääriltä huomattavan summan rahaa. Uhreja oli tulla enemmänkin, mutta poliisi ehti väliin.

Teossa käytettiin hyväksi toisen tekijän työpaikkaa Nordeassa. Hän oli asentanut Nordean kollegoidensa tietokoneisiin näppäilytallentimet, joiden avulla urkki tietoonsa näiden käyttäjätunnukset ja salasanat. Näiden avulla rikolliset tunkeutuivat Nordean asiakashallintajärjestelmään ja muuntelivat siellä olevia asiakastietoja niin, että pääsivät itse hallinnoimaan tilejä.

Osana juonta Nordean työntekijä oli myös varastanut erään työntekijän kannettavan tietokoneen, jolla pääsi pankin järjestelmiin etäyhteydellä. Toisten työntekijöiden tunnuksia käyttämällä hän käytännössä lavasti näitä rikoksentekijöiksi.

Supercell-miljonäärin tililtä katosi satoja tuhansia euroja. Rikolliset olivat selvittäneet useiden muidenkin henkilöiden tietoja ja jopa valmistelleet uusia rikoksia näiden tietoja muokkaamalla, mutta poliisi keskeytti toiminnan ennen uusia tekoja.

Lue myös: Nordean tietomurtojutussa kahdelle vankeutta – yhden miehen syytteet hylättiin Pohjanmaan käräjäoikeudessa

Kaksi miestä oli tekemässä miljoonahuijausta

Kokonaisuudesta annettiin tuomio kahdelle henkilölle. Miesten tuomiot koskivat muun muassa eriasteisia maksuvälinepetoksia, eriasteisia tietomurtoja, vaaran aiheuttamista tiedonkäsittelylle, varkautta ja identiteettivarkauksia.

Pankissa työskennellyt, vuonna 1992 syntynyt Sebastian Joni Ilari Karikko tuomittiin 3 vuoden 2 kuukauden rangaistukseen. Toinen tekijä, vuonna 1993 syntynyt Ramin Tarkan Björk, oli osallistunut lähinnä tilisiirtoihin ja rahanpesijän hankkimiseen. Hän oli auttanut viranomaista tapauksen selvittämisessä, mikä vähensi rangaistusta merkittävästi. Hänet tuomittiin 2 vuoden vankeusrangaistukseen.

Miehet määrättiin maksamaan pankille vajaan 280 000 euron vahingonkorvaukset.

Teoista syytettiin myös toista Nordean työntekijää, mutta tämän osalta syytteet kaatuivat.

Lue myös: Supercell-miljonääriltä vietiin lähes 700 000 euroa – poikkeuksellisen Nordean petosvyyhden pääepäilty oikeudessa: "Rikos oli helppo toteuttaa"

Yli puolen miljoonan rahanpesu

Jyväskyläläisestä miehestä tuli rikollisten päärahanpesijä. Rikolliset siirsivät uhrin Nordean pankkitililtä miehen ilmoittamille tileille yhteensä runsaat 588 000 euroa.

Käytännössä mies siirteli rahoja Jyväskylässä sijaitsevan bitcoinautomaatin avulla, teki bitcoinsiirtoja puolisonsa tililtä ja ajeli käteistä autolla rahaa ympäri Suomea.

Käteistoimitukset olivat monesti epäselviä ja hivenen erikoisia. Eräässä toimituskerrassa täytyi odottaa hopeisen Ford Mondeon saapumista Oulun Prisman parkkipaikalle, antaa kuskin kävellä kauppaan ja sitten käydä laittamassa rahat auton peräkonttiin. Toisella toimituskerralla mies jätti keskiyöllä 30 000 euroa Vaasassa sijaitsevaan roskikseen.

– Oudosta toimituspaikasta huolimatta minusta siinä ei ollut mitään hämärää, mies sanoi poliisille.

Lue myös: Nordean työntekijöiden syytetään vieneen  asiakkaiden rahoja – oikeudenkäynnissä ihmeteltiin: "Mikä on saanut 27-vuotiaan, täysin rikkeettomän nuoren miehen osallistumaan tällaiseen?"

Kymppitonni lippalakkiin

Eräs siirtokeikka oli Jyväskylän Väinönkadulla sijaitsevassa pizzeriassa. Mies oli saanut ohjeeksi, että hänen tulee antaa 10 000 euroa punaiseen lippalakkiin pukeutuneelle miehelle.

– Näin viimeisessä pöydässä kassalta katsottuna oikealla tummaihoisen miehen, joka ojensi punaisen suoralippaisen lippiksensä eteensä ikään kuin kulhoksi, ja laitoin siihen sen 10 000 euroa. Mies ei sanonut mitään, enkä minä sanonut miehelle mitään ja kävelin ulos, mies kuvaili poliisille.

Toinen vastaava 10 000 euron toimitus tapahtui Seppälän Prismalla Jyväskylässä. Vastaanottajaksi oli ilmoitettu valkoinen mersu. Rahat otti vastaan miehen mukaan romanitaustaiseksi kuvailtu tupakkaa poltteleva mies, joka kirosi joutuneensa tulemaan kaukaa.

– Sanoin että itsekin olen vähän joutunut säntäilemään tässä.

Vielä samana päivänä mies toimitti kahdessa erässä 30 000 euroa Hirvaskankaan rekkaparkissa odottaneeseen punaiseen Volkswagen Golfiin. Rahat jätettiin ohjeiden mukaisesti lukitsemattoman auton hansikaslokeroon.

Tämän toimituksen jälkeen miehen ura rahanliikuttelijana päättyi.

– Ajoin kotiin, ja huomasin, että siinä meidän pihatiellä oli kaksi poliisiautoa. Menin kotiin ja menin kysymään, että mitä tapahtuu. Minut ja [puoliso] otettiin siitä kiinni, mies kertoi.

”Mietin välillä, että ei tämä ihan normaali juttu ole”

Poliisille mies kertoi, ettei katsonut toimineensa laittomasti. Hänellä ei mielestään ollut syytä epäillä osallistuvansa rikokseen.

– Minun käsitykseni sanasta rahanpesu ei aina tarkoita rikoslain mukaista rahanpesurikosta, vaan yritysten välistä rahojen siirtoa missä tavoillaan yleensä verohyötyä, mies sanoi kuulusteluissa.

– Olen ajatellut, että koska rahan alkuperä ei ole rikollista, toimintani ei ole silloin rikollista.

Poliisi kysyi kuulusteluissa, pitikö mies tavanomaisena ja laillisena pyytää nostamaan huomattavia määriä käteistä rahaa, kuljettaa niitä jäteastiaan ja siirtämään isoja rahamääriä bitcointilille.

– Kyllä ne vähän outoja oli minun omastakin mielestäni, mutta en keksinyt, että millä lailla ne olisivat olleet laittomia. Mutta kyllä minä mietin välillä, että ei tämä ihan normaali juttu ole.

– Jos minulla olisi ollut edes kutina, että tässä on jotain laitonta, en olisi missään nimessä antanut oman vaimoni tilejä tällaiseen käyttöön. Tullessani kotiin ja nähdessäni poliisit siinä kotonani en olisi varmasti mennyt suoraan heidän syliinsä, jos olisin olettanut, että tässä on jotain laitonta, mies sanoi.

Maksettavaa yli 170 000 euroa

Vuonna 1986 syntynyt mies tuomittiin törkeästä rahanpesusta 1 vuoden 10 kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Tuomioon vaikutti miehen aiemman ehdonalaisen vankeustuomion täytäntöönpano.

Miehen puoliso tuomittiin 10 kuukauden ehdollinen vankeus avunannosta törkeään rahanpesuun. Naisen sisko tuomittiin tuottamuksellisesta rahanpesusta 3 kuukauden ehdolliseen. Miehen kaveri sai rahanpesusta neljän kuukauden ehdollisen vankeustuomion.

Mies määrättiin menettämään valtiolle rikoshyötynä runsaat 172 000 euroa. Hän oli käyttänyt valtaosan summasta erilaisten laskujensa maksuun.

Tuomio ei ole lainvoimainen.