Venäläinen jääkiekkoilu karahti kiville 20 vuotta sitten, kun hehkutetuista MM-kisoista kotimaassa tuli kansallinen häpeä.
Katso pääkuvan videolta Tulosruudun sähke Venäjän valmentajan ja NHL-tähtien anteeksipyynnöstä MM-kotikisojen mahalaskun jälkeen.
Venäjän ja Latvian välisarjan avausottelua on jäljellä enää reilu minuutti, kun Latvia valmistelee sensaatiota johtamalla ottelua 3–2.
Venäjän yksi tähtipelaajista, Pavel Bure, pyörii neuvottoman oloisena kiekon kanssa omalla puolustusalueella. Hän ei löydä keinoja Latvian sumpun puhkaisemiseksi.
Eikä kukaan muukaan. Venäjä ei saa kunnon maalintekopaikkoja viimeisen minuutin aikana, vaikka yksilövertailun perusteella ottelun pitäisi olla helppoa kauraa isäntäjoukkueelle.
Loppusummeri soi upouudessa Pietarin jääpalatsissa, ja Latvian pelaajat hyppäävät onnittelemaan elämänsä ottelua pelannutta maalivahti Arturs Irbeä.
Katastrofin koko alkaa hahmottua.
Hehkutetut MM-kisat kotona
Venäjä lähti valtavin odotuksin vuoden 2000 kotikisoihin. Vladimir Putin oli juuri valittu uudeksi presidentiksi, ja intohimoisena jääkiekkomiehenä hän oli vahvasti joukkueen tukena.
Pietariin oli rakennettu MM-kisoja varten uusia ja komea areena, jonka yleisökapasiteetti oli 12 300.
LUE MYÖS: Teemu Selänne menetti hermonsa, kulttipelaaja yltä päältä veressä – tältä näytti, kun Leijonien MM-ottelusta tuli kaikkien aikojen sirkus
Venäläiset NHL-tähdet tulivat innoissaan MM-kisoihin, vaikka 1990-luvulla venäläisten saaminen mukaan ei ollut itsestäänselvyys. Vuotta aiemmin NHL-pelaajia oli vain yksi, Aleksei Jashin.
Kaikkiaan 14 NHL-pelaajan joukossa oli isoja nimiä Buren ja Jashinin lisäksi: Maksim Afinogenov, Sergei Gontshar, Alexei Zhamnov, Alexei Zhitnik, Dimitri Mironov, Andrei Kovalenko ja Valeri Kamenski. NHL-pelaajat ansaitsivat yhteensä 35 miljoonaa dollaria.
Hetkeä oli odotettu, sillä aiemmin samalla maaperällä oli pelattu MM-kisoja 1996, jolloin Neuvostoliitto isännöi kisoja. Ainoana tavoitteena oli voittaa maalle ensimmäinen MM-kulta sitten 1993.
Turnauksen avauspeli sujui vielä käsikirjoituksen mukaan, kun heikko Ranska kaatui 8–1.
Sitten alkoivat ongelmat, eikä lumipalloa voinut enää pysäyttää.
Putinin juhlat pilalle
Tappio USA:lle (0–3) ei ollut vielä häpeällinen, vaikka se tarkoittikin 43 vuoden tappiottoman putken katkeamista Venäjälle kotikisoissa.
Sveitsi-tappio (2–3) tuskastutti jo ilmapiiriä. Kiitos suopean sarjajärjestelmän, Venäjä pääsi kuitenkin D-lohkon kolmantena välisarjaan.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Venäläistähti Aleksei Zhitnik yrittämässä maalintekoa USA-ottelussa.
Latvian järjestämän nöyryytyksen jälkeen jälkeen Venäjän jääkiekkomaajoukkue pilasi vielä Putinin virkaanastujaisjuhlapäivän häviämällä Valko-Venäjälle 0–1.
Tappioiden tuskaa lisäsi vielä se, että ne olivat tulleet vanhaan Neuvostoliittoon kuuluneille valtioille, jotka iso Venäjä koki harmittomiksi pikkuveljikseen kiekkoareenoilla.
– Petturit, petturit! Huusi vimmastunut yleisö pelaajille.
"Katastrofaalinen esitys"
Kun mahdollisuudet pudotuspeleihin olivat menneet, oli ratkaisujen aika.
Venäjän joukkue järjesti ison tiedotustilaisuuden, jossa päävalmentaja Aleksandr Jakusev ilmoitti erostaan. Pelaajat ahtautuivat niin ikään pöydän ääreen katuvaisen näköisinä.
– Maajoukkueen puolesta haluan esittää anteeksipyynnön kaikille kannattajillemme. Peliesityksemme ovat olleet näissä MM-kisoissa katastrofaalisia, valmentaja sanoi.
Pelaajat yhtyivät Buren johdolla anteeksipyytäjien kuoroon. Se taisi kuitenkin lohduttaa aika vähän venäläisiä, jotka olivat menettäneet luottamuksensa pelaajiin.
Jakusev on yksi venäläisen jääkiekon suurista hahmoista, joka oli iso osa vuoden 1972 ikimuistoista Summit Seriesin joukkuetta. "Iso-Jakin" sädekehä oli himmennyt, vaikka hänet myöhemmin nimettiinkin Hockey Hall of Fameen.
Pelaajilta avoin kirje
Kaikkea ei voinut kaataa valmentajan hartioille. Osansa sai manageri Aleksei Kasatonov, jota kritisoitiin liian tähtipitoisen joukkueen kasaamisesta. Euroturnauksissa loistaneet pelaajat jätettiin tyystin varjoon valinnoissa.
Valmennustiimin muut jäsenet, valmentaja Zinetula Biljaletdinov ja maalivahtivalmentaja Vladislav Tretjak tunsivat myös olonsa tukalaksi.
Tretjakia kritisoitiin siitä, että hän luotti liikaa kokemattomaan Ilja Bryzgaloviin, joka oli kisojen aikaan vasta 19-vuotias. Hänen torjuntaprosenttinsa neljässä ottelussa oli vain 88.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Ilja Bryzgalovin reaktio Latvia-ottelussa kiteytti Venäjän suorituksen kotikisoissa vuonna 2000.
Venäjän joukkue osoitti oireita, jotka tulivat tutuksi monissa myöhemmissäkin MM-kisoissa. Joukkueessa oli valtavasti yksilötaitoa, mutta joukkuepeli jäi hyvin vajaaksi, kun jokainen yritti ratkaista itse ottelun vuorotellen – ja nousta koko maan sankariksi.
Niitä sankareita ei koskaan syntynyt.
Venäjä voitti viimeisessä ottelussaan Ruotsin 4–2, mutta se oli laiha lohtu. Venäjän loppusijoitus oli 11:s, mikä on edelleen heikoin tulos maan MM-kisahistoriassa.
Pelaajat kirjoittivat pari päivää kisojen jälkeen avoimen kirjeen, jossa he pyysivät uudelleen anteeksi heikkoa suoritustaan.
Mestaruutta piti odottaa aina vuoteen 2008 ja Kanadan MM-kisoihin asti.