Lukiolaisten suorituspaineet ovat kovat, kertovat MTV Uutisten haastattelemat nuoret. Ylioppilaskirjoituksia pidetään kuitenkin tärkeinä, eikä niistä haluta luopua. Nuoret kertovat myös, mitä he ajattelevat pääsykoeuudistuksesta ja sähköisestä oppimisesta.
Tyttöjen ja nuorten naisten uupumus on ollut kasvussa, mutta MTV:n haastattelemat lukiolaiset eivät löydä syytä ylioppilaskirjoituksista. Ministeri Petri Honkonen (kesk.) kertoi MTV Uutisille aiemmin, että ylioppilaskirjoituksista pitäisi luopua kokonaan.
Honkosen ulostulo kuulostaa huolestuttavalta, kertovat Helsingin medialukion neljä opiskelijaa.
– Ne paineet vain siirtyisivät eteenpäin. Koen, että yo-kirjoitukset ovat tärkeä osa lukiota, Heta Härkönen, 16, sanoo.
Härkösen mielestä paineet siirtyisivät kirjoituksista pääsykokeisiin. Muut oppilaan ovat hänen kanssaan samaa mieltä.
– Kirjoitukset ovat tärkeää oppilaan osaamisen ilmaisun kannalta, Justus Merikallio, 17, kertoo.
– Paineita on, mutta se on luonnollista, hän jatkaa.
Lue lisää: Ministeri reagoi nuorten pahoinvointiin radikaalilla ehdotuksella: "Ylioppilaskirjoitukset pitää lopettaa"
Nuorten suorituspaineet ovat kasvaneet
Osa lukiolaisista kertoo, että oman toiminnanohjauksen korostuminen yllätti, kun he aloittivat lukion. Oppilaat kertovat, että myös suorituspaineet ovat kasvaneet.
– Paineita on aika paljonkin, mutta itsellä on ihan rento fiilis. Ei tässä kannata ottaa stressiä, Rikhard Hedberg, 17, sanoo.
– Se riippuu ihan opiskelijasta, miten rennosti ottaa kirjoitukset ja onko harjoitellut, Oskari Vuorisalo, 17, puolestaan kertoo.
Heta Härköselle opiskelut ovat aiheuttaneet paljon paineita.
– Heti ensimmäisellä luokalla pitäisi osata valita kursseja sen mukaan, mitä haluaa kirjoittaa. Pitäisi osata päättää todella aikaisin, että mitä kirjoittaa. Se kyllä aiheuttaa joillekin tosi isoja paineita, Härkönen sanoo.
Lue lisää: Tyttöjen ja naisten masennuslääkkeiden käyttö hurjassa kasvussa – potilastilastot puhuvat karua kieltä
Lukiolaiset kertovat, että todistusvalinta on vaikuttanut siihen, mitä kursseja he valitsevat ja mitä jättävät pois.
– Minulla on jäänyt tosi paljon valinnaisia pois sen takia, että aika ei riitä. Ei voi ottaa liikaa kursseja, niin pitää sulkea pois niitä, mitä haluaisi käydä, sen takia, että mahtuu ne tärkeämmät sinne, Härkönen sanoo.
Opiskelun vaihtuminen tietokoneelle häiritsee keskittymistä
Lukiolaiset kertovat myös, että opiskelun siirtyminen kokonaan digitaaliseksi on vaikeuttanut keskittymistä.
– Olen huomannut tunneilla, että keskittymisessä on aika paljonkin ongelmia. Siellä kukakin tekee mitä tekee. Osa opiskelee, osa pelaa, osa katsoo jotakin. Minun mielestäni se liittyy opettajan vastuuseen siitä, että milloin koneen läppä on auki ja milloin kiinni, Härkönen kertoo.
– Kyllä olen huomannut, että aiheuttaa paljon enemmän ongelmia olla koneella kuin jos olisi kirjat.
Medialukion opinto-ohjaaja Mikko Peltoniemi kertoo, että lukio-opiskeluihin liittyy monta samanaikaista uudistusta, jotka vaikuttavat oppilaiden jaksamiseen.
– Tässä on päällekkäin korkeakoulujen todistusvalinta ja siihen valintakoevalinta. Samalla on tullut lukion uusi opetussuunnitelma.
– Opiskelu on nykyään lukiossa täysin sähköistä. Monelle lukiolaiselle tulee alussa yllätyksenä, että kuinka paljon omatoimisuutta ja oman ajan hallintaa lukio-opinnot vaativat, Peltoniemi sanoo.
Tytöt ja nuoret naiset kokevat paineita opiskeluista ja ovat uupuneita keskimääräisesti poikia ja miehiä enemmän.
Paltonen arvioi, että osasyy sukupuolten väliseen eroon voi johtua siitä, että yläaste- ja lukioiässä tytöt ovat tavallisesti poikia muutaman vuoden edellä kehittymiseltään ja kypsyydeltään. Näin ollen tytöt saattavat ajatella tulevaisuuttaan vakavasti aikaisemmin kuin pojat.
Suomessa naisia on myös korkeakouluissa miehiä enemmän.
Lukiossa ei koskaan ole voitu niin huonosti kuin nyt
Keskustelu sai alkunsa, kun MTV Uutisten selvityksestä tuli ilmi, että tyttöjen ja naisten masennuslääkkeiden käyttö on kasvanut huomattavasti viime vuosina.
Mieli ry:n kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck kertoo MTV:n haastattelussa, että lääkereseptejä kirjoitetaan myös korvaamaan terveydenhuollon kriisistä johtuvia puutteellisia resursseja.
– Lääkäreillä ei ole kovin paljoa keinoja käytettävissä, kun siellä perustasolla ensilinjan keskusteluhoitoa ei ole järjestetty, Wahlbeck toteaa.
Hän näkee yhden syyn pahoinvointiin korkeakoulujen opiskelijavalinnan uudistuksessa.
– Painopiste siirrettiin lukioiden arvosanoihin, se on lisännyt painetta koko lukioaikana – ihan lukion ensimmäisestä luokasta. Koskaan ei olla voitu lukiossa niin huonosti kuin nyt.