Hyvinvoinnin asiantuntijat pitävät korkeakoulujen koulutusuudistuksia epäonnistuneina. Pyyhkeitä saa niin korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus, ammattikoulujen reformi kuin nykyinen lukio-opiskelu. Pääkritiikki kohdistuu nuorten kohtaamaan liialliseen kuormitukseen liian varhaisessa vaiheessa.
Keskustelua on vauhdittanut korkeakouluista vastaava ministeri Petri Honkonen, joka kertoi keskiviikkona MTV Uutisille, että ylioppilaskirjoituksista pitäisi luopua kokonaan.
Lue myös: Korkeakouluista vastaavan ministerin radikaali ehdotus: "Ylioppilaskirjoitukset pitää lopettaa"
MTV Uutisten haastattelema nuorisolääkäri kertoo, että vaikutukset näkyvät jo peruskoulun puolella.
– Törmään työssäni paljon yläasteikäisiinkin tyttöihin, jotka voivat olla burnoutin partaalla, kun tiettyyn lukioon olisi päästävä, toteaa nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Emma Niemelä.
"Yhä nuorempana pitää tehdä yhä isompia päätöksiä"
– Yhteiskunnassa on tehty sellaisia päätöksiä, jotka aikaistavat nuorten kuormitusta. Ne liittyvät oppilasvalintauudistuksiin, toisen asteen uudistuksiin ja viime viikkoina on puhuttu paljon ilman resursseja toteutetusta inkluusiosta kouluissa. Monenlaisia asioista, joissa on ajateltu, että nuori kyllä joustaa ja pärjää, vaikka hän vasta rakentaa omaa pärjäämiskykyään, sanoo MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
– Nykyinen korkeakoulujen opiskelijavalintajärjestelmä tuntuu luoneen erityisesti tytöille kokemuksen siitä, että yksikin harha-askel voi olla kohtalokas, toteaa erikoislääkäri Emma Niemelä.
Lue myös: Nuoret tyrmäävät yo-kirjoitusten poistamisen – tällaista on arki lukion digimaailmassa: "Osa opiskelee, osa pelaa"
– Tämä valtava paine siitä, että yhä nuorempana pitää tehdä yhä isompia päätöksiä. Se on täysin kohtuutonta. Koulutusuudistuksissa pitäisi ottaa pari askelta taaksepäin, vaatii nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola.
– Painopiste siirrettiin lukioiden arvosanoihin, se on lisännyt painetta koko lukioaikana – ihan lukion ensimmäisestä luokasta. Koskaan ei olla voitu lukioissa niin huonosti kuin nyt, sanoo MIELI ry:n Kristian Wahlbeck.
Lue myös: Tyttöjen ja naisten masennuslääkkeiden käyttö hurjassa kasvussa – potilastilastot puhuvat karua kieltä
"Elämästä tulee pelkkää suorittamista"
Oletteko samaa mieltä?
– Kliinisen kokemukseni perusteella olen samaa mieltä kyllä, toteaa Anu Raevuori, joka toimii nuorisopsykiatrian professorina Helsingin yliopistossa.
– Törmään työssäni paljon yläasteikäisiinkin tyttöihin, jotka voivat olla burn-outin partaalla, kun tiettyyn lukioon olisi päästävä. Elämästä tulee pelkkää suorittamista, sanoo Niemelä.
– Opiskelijavalinta-uudistukset jatko-opintoihin ovat siirtäneet stressiä ja painetta koulunkäyntiin liittyen yhä aikaisemmaksi. Erityisesti tytöt tuntuvat kuormittuvan tästä enemmän. Pojat ehkä keskimäärin ottavat koulun vähän huolettomammin tai ainakin havahtuvat stressaamaan siitä vähän myöhemmin, erikoislääkäri jatkaa.
"Meidän aikuisten on katsottava peiliin"
Asiantuntijan mukaan nyt opetuksessa luotetaan liikaa itseohjautuvuuteen.
– Ammatillisen opetuksen reformi on täydellisen epäonnistunut. Miten vähän nuorilla on enää lähiopetusta. On sellaista ihan tyhjää aikaa, jolloin oletetaan, että he itseohjautuvasti itseään opettavat. Tai että odotetaan, että töissä joku ammattilainen opettaa, jolla ei ole siihen opettamiseen mitään koulutusta, toteaa Kosola.
– Lukiossa on hirvittävästi valinnanvapautta, mutta sen seurauksena nuorilla ei ole enää omaa vertaisryhmää, johon voisi kiinnittyä turvallisella tavalla. Opettajat eivät isoissa lukiossa tunne yksittäisiä nuoria, niin että he pystyisivät mitenkään reagoida oireiluun, Kosola jatkaa.
Kosola painottaa, että syyttävä sormi ei saa osoittaa nuoria.
– Meidän aikuisten on katsottava peiliin.