Kun lukiolaispojat perustavat oman yrityksen, mikä onkaan heidän liikeideansa. Ilmeisin arvaus olisi joku tietokoneella rakenneltu digi-innovaatio, peli tai muu sellainen. Vaan ei.
Kolme helsinkiläisen Ressun lukion nuorukaista innostuivat yrittäjiksi koulussa pidetyn yrittäjäkurssin jälkeen. Ensimmäiseksi he tekivät linnunpönttöjä. Puiden kanssa puuhaaminen innosti uuteen ideaan ja nyt pojat myyvät pullotettua koivun mahlaa. Markkinat Japaniin ovat aukeamassa.
Viikonloppuna Helsingin Narinkkatorilla vietettiin Yrittäjän päivää. Usealla tiskillä kaupattiin syötävää tai juotavaa. Marjoja tai koivun mahlaa. Onko suomalainen superfood nyt se ”keksintö”, jolla saadaan uutta työtä. Koivunmahlapojat tarvitsevat kohta lisää työvoimaa.
Kansanlääke kelpaa myös tukan pesuun
Luonnossa liikkuvat nuorukaiset Nicholas Mylläri, Juho Simola ja Hermanni Toivo oivalsivat, että koivun mahlaa ei myy Suomessa kukaan. Niinpä he ottivat yhteyttä metsänomistajiin ja pääsivät koivujen äärelle. Mahlan satokausi on lyhyt, maaliskuun lopusta vappuun. Tällöin pojat marssivat koivumetsään, poraavat runkoon reiän ja valuttavat mahlan pullotettavaksi.
– Lisäämme mahlaan hiukan sitruunahappoa säilyvyyden takia, kuumennamme mahlan 90-asteiseksi ja pullotamme. Ilmatiivis korkki päälle ja kun mahla jäähtyy, pulloon muodostuu tyhjiö säilyvyyden takaamiseksi, kertoo Hermanni Toivo.
– Mahlan tuottaminen on ekologista, sanoo yrittäjä Toivo. Koivut ei vahingoitu poraamisesta, eikä reikiä tarvitse tarvitse paikkailla.
Tällä hetkellä nuorten ValkeaPuu-nimisen firman vanhaa kansanlääkettä myydään pääkaupunkiseudun luontaistuotekaupoissa ja Aarikan myymälässä Helsingin Espalla. Firman esite lupaa asiakkaalle monenlaisia terveysvaikutuksia ja bonuksena mahla kelpaa myös saippuaksi ja tukan pesuun.
Vientiin varaudutaan, tulliagentti tukena
Byrokratiaan ja kaavakeralliin pojat ovat törmänneet väsyksiin asti.
– Tekesin tai Ely-keskuksen yritystukikaavakkeiden täyttäminen on ollut liian työlästä suhteessa siihen tukeen, mitä voisimme saada. Olemme onneksi löytäneet yksityistä rahoitusta.
Nyt tavoitteena on ulkomaanvienti, mm. Japaniin. Avukseen he ovat löytäneet tulliagentin, joka hoitaa tätä byrokratiaa. Yrittäjien ei tarvitse itse ratkoa, onko koivun mahla viranomaiselle vettä vai mehua.
Tällä hetkellä nuorukaiset tuottavat n. 2000 pulloa vuodessa. Kasvun vaatimus voi olla joskus firmalle taakkakin, entäs jos tulee hurja tilaus ulkomailta?
– Sitten palkataan lisää työvoimaa, tuumii mahlaa Narinkkatorilla tarjoileva Juho Simola toteaa tyynesti. Ei oteta isompaa tilausta kuin pystymme hoitamaan.
Yrittäjäksi jo yläasteella – ideoita riittää
Yrittäjyyden vetovoima on Suomessa aika vaatimatonta, siksi alalle pitää houkutella jo koulujen yläasteella. Nuori Yrittäjyys ry. järjestää kouluissa opetusta bisnekseen tekoon. Tällaisen kurssin myötä syttyi myös nuorukaisten innostus, joka valuttaa nyt mahlaa maailmanmarkkinoille.
– Tärkeintä on, että nuoret voivat kurssilla oivaltaa, onko minusta yrittäjäksi. Noin 20 prosenttia heistä alkaa kehittää liikeideoita, kertoo kursseja kouluissa järjestävä koordinaattori Anssi Koskenranta.
Ja ideoitahan nuorilla riittää; linnunpöntöistä tatuointeihin ja konsolipeleistä koivunmahlaan. Koskenranta kertoo tytöstä, joka perusti siivousfirman hiukan uudella konseptilla. Siivous voi olla myös elämyspaketti.
– Diiliin kuuluu, että mies vie vaimonsa ulos syömään ja sillä aikaa koti siivotaan. Kun pariskunta palaa takaisin, vuoteella on ruusu ja suklaata.