Tätä vuotta varjostanut nuorten raaka väkivalta on herättänyt jälleen keskustelun nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuudesta. HUS:n asiantuntija kertoo, että tilanne koko palvelujärjestelmässä on vaikea ja että lähetteistä sisään otetaan noin puolet.
Asiantuntija penää panostuksia perusterveydenhuoltoon ja kertoo artikkelin lopussa, mitkä kaikki asiat tulisi nykyjärjestelmässä korjata.
Psykiatriseen erikoissairaanhoitoon on kasaantunut noin yhdeksän prosenttia Uudenmaan nuorista. Se on enemmän kuin tehokkaasti kyetään hoitamaan. Eivätkä läheskään kaikki pääse edes sisään.
"Lähetemäärän kasvu erikoissairaanhoitoon on ollut jo pari vuosikymmentä"
Tänä vuonna saapuneista pääkaupunkiseudun lähetteistä noin joka toisen HUS on palauttanut ohjeineen takaisin perusterveydenhuoltoon.
– Lähetteitä on tehty koko ajan enemmän. Lähetemäärän kasvu erikoissairaanhoitoon on ollut jo pari vuosikymmentä. Tässä varmasti heijastuu monesti se hätä, että palveluja on vaikea saada, HUS:n nuorten psykiatrian linjajohtaja Klaus Ranta arvioi.
– Voi olla myös, että koulutusta olisi syytä lisätä, että osumatarkkuus paranisi, Ranta pohtii lähetteisiin liittyen.
Onko odotettavissa läheteruuhkaa ensi vuoden puolella?
– Se on mahdollista. En toivo sitä, koska tilanne koko palvelujärjestelmässä on vaikea.
Lääkäripulaa ja yhä vaikeampaa oireilua
Parhaillaan HUS:n nuorisopsykiatriassa on noin 15 prosentin lääkärivaje. Samaan aikaan sisään otetut voivat entistä huonommin.
– Näyttää siltä, että erikoissairaanhoidossa nämä oireet ovat vaikeutumassa ja pelkään tämän johtuvan siitä, että meillä ei ole varhaista hoitoa tarjolla. Nuoret ovat väliinputoajia suomalaisessa mielenterveyspalvelujärjestelmässä, linjajohtaja arvioi.
"Voi estää kouluttautumista ja aiheuttaa syrjäytymistä"
Nuorison oireilu on näkynyt tänä syksynä muun muassa poikkeuksellisen raakana väkivaltana. Asiantuntijan mukaan mielenterveysongelmien kasautumisen jäljet voivat olla hyvin pitkäikäiset.
– Se on selvää, että nämä haitat eivät ole pelkästään siinä, että masennus ja ahdistus pitkittyy, vaan ne voivat estää kouluttautumista, ne voivat aiheuttaa syrjäytymistä. Menetykset ovat aivan valtavia yhteiskunnalle, jos näitä nuorten mielenterveysongelmia ei hoideta, Ranta toteaa.
– Kyllä nämä nuorten ongelmat ovat vaikeutuneet viime vuosina. On paljon tunnesäätelyongelmaa, itsetuhoisuutta ja vaikeita ahdistuneisuusongelmaa, jolloin nuoret saattavat jäädä kokonaan pois koulusta pitkiksi ajoiksi. On jopa psykoottisia oireita ja impulssikontrollin menetystä.
"Perustasolla pitäisi resurssoida enemmän nuorten mielenterveyspalveluja"
Asiantuntija toivoo varhaisempaa puuttumista.
– Ainoa laajamittaisesti hoitoa antava paikka on erikoissairaanhoito. Pitäisi päästä varhaisempaan hoitoon. Perustasolla pitäisi resurssoida enemmän nuorten mielenterveyspalveluja, Ranta toivoo.
"Nuorten mielenterveysjärjestelmä ei toimi kokonaisuutena"
Samaan aikaan jo kauan ollaan puhuttu tarpeesta pidentää työuria ja kasvattaa korkeakoulutettujen määrää. Miten päättäjät ovat voineet päästää tilanteen tällaiseksi?
– 1. Ei ole ymmärretty nuorten mielenterveysongelmien määrää.
– 2. Ei ole ymmärretty mielenterveysongelmien lisääntymistä nuoruusiässä.
– 3. Ei ole ymmärretty sitä, että ennaltaehkäisevillä palveluilla ei voida estää nuoruusiän kehitysvaiheeseen liittyvää oireilun lisääntymistä, vaan että siitä huolimatta tarvitaan nuoten mielenterveyspalveluja.
– 4. Palvelujärjestelmän aukkoja ei ole hahmotettu ja havaittu. Perustasolla on vain vähän ihmisiä, jotka hoitavat. Eikä nuorten perustason mielenterveystyö ole systemaattisesti yhtenä kokonaisuutena hallinnoitua. Järjestelmä ei toimi kokonaisuutena.
– 5. Jopa lainsäädännöllisiä esteitä on – esimerkiksi hoitaa nuoria yläkouluikäisiä kouluissa, vaikka juuri silloin hoidon tarve lisääntyy. Palvelu on juridisesti määritelty vain ennaltehkäisyksi, vaikka pitäisi jo tietää, että mielenterveyden häiriöitä, ja siten hoitotarvetta, esiintyy paljon.
– Nämä ovat kaikki vakavia asioita, jotka tulisi korjata, Ranta toteaa.