HUS: Suomeen tarvitaan satoja ammattilaisia lisää hoitamaan nuorten mielenterveyttä – "Tilanne on kriittisen vaikea"

Kuinka vakava tilanne on?

– Tilanne on vakava. Nuorten mielenterveyspalvelut ovat kokonaisuudessaan aliresurssoituja. Ei ole otettu huomioon, että monet mielenterveyden häiriöt ilmaantuvat ja yleistyvät nuoruudessa. Niihin ei päästä puuttumaan riittävän aikaisessa vaiheessa, jolloin ne vaikeutuvat.

Kuinka isosta resurssipulasta puhutaan?

– Tässä on kysymys todennäköisesti sadoista ihmisistä, joita perustasolle tarvittaisiin suorittamaan interventioita nuorille. 

Suomessa?

– Suomessa kyllä. Tarvetta voi laskea esimerkiksi sen mukaan, että noin 18 000 - 20 000 nuorelle ilmenee vuosittain mieliala- tai ahdistuneisuushäiriö. Erikoissairaanhoito kykenee vastaamaan vaikeimpien häiriöiden hoitotarpeeseen.

Lue myös: Asiantuntija: On järkyttävää, että itsemurhaa yrittäneitä nuoria kotiutetaan sairaalasta laitoksiin vielä saman päivän aikana

Kuntaliiton asiantuntija pitää järkyttävänä, että itsemurhaa yrittäneitä nuoria kotiutetaan sairaalasta  lastensuojelun laitoksiin jopa samana päivänä, kun yritys on tapahtunut. Miten tällainen on mahdollista?

– Nuorilla esiintyy paljon masennusta, ahdistusta ja itsetuhoisuutta myös. On vaikea kommentoida yksittäisten nuorten tilanteita. Mutta on erikoissairaanhoidon rutiinia, että jokaisen nuoren, jolla on itsetuhoisia oireita, näitä arvioidaan aina systemaattisesti. Joskus on niin, että ne antavat selkeästi aihetta hoidon jatkamiseen. Joskus arvion pohjalta arvioidaan, että itsetuhoisuuden riskiä ei ole siinä määrin, että hoidon jatkaminen osastolla on tarpeen.

"HUS-piirissä 9 prosenttia eli lähes joka kymmenes vuoden aikana on erikoissairaanhoidon asiakkaana"

Kuntaliiton kritiikin mukaan moni nuori jää nykyään hoidotta. Allekirjoitatteko tämän?

– Kyllä. Allekirjoitan siinä mielessä, että nuorten mielenterveyspalvelut ovat kokonaisuudessaan puutteelliset. Meidän tulisi arvioida nuorten mielenterveyden häiriöiden ilmaantuvuutta ja esiintyvyyttä ja laittaa palvelut sille tasolle, jolla nuorten terveystarpeet ovat. Tässä on valitettavasti merkittäviä aukkoja, niin hoitojen kohdistamisessa kuin niiden saatavuudessa. Tilanne on kriittisen vaikea. Hoitotarve ei koske vain nuorisopsykiatrisia osastopalveluja, vaan ne ovat vain yksi lenkki – viimeinen tukilenkki nuorten mielenterveyspalveluiden kokonaisuudessa. 

Mikä on riittävä palvelutaso verrattuna nykytasoon?

– Esimerkiksi HUS-piirissä 9 prosenttia eli lähes joka kymmenes vuoden aikana on nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaana. Tilanne on täysin poikkeuksellinen lääketieteen erikoisalojen joukossa. Nuorten mielenterveyden hoidon tarpeesta valtavan suuri osa ohjautuu erikoissairaanhoitoon. Se kertoo siitä, että perustasolle pitäisi resurssoida selkeästi enemmän nuorten varhaiseen hoitoon. Tähän pitäisi saada kiireellistä panostusta lisää. Tällä hetkellä nuoret jonottavat hoitoa. Kyselytutkimuksen perusteella esimerkiksi nuorten kokema ahdistuneisuus on lisääntynyt. Panostusten määrässä pitäisi arvioida todellinen väestötarve, Ranta kommentoi. 

Miksi psykiatriassa tarjotaan yhä lyhyempiä laitosjaksoja?

– Tarve nuorisopsykiatriselle hoidolle ja siellä avohoitona annetut palvelut ovat jatkuvasti lisääntyneet. Osastohoito on tukifunkio avohoidolle kriisitilanteissa. Suurin osa nuorten mielenterveyden häiriöiden vaikuttavista hoito-ohjelmista perustuu avohoidolle. Osastohoito on hyvin paljon resursseja kuluttavaa. Kun suunnataan resursseja osastohoidon sijasta avohoitoon, voidaan auttaa useampia nuoria. 

– Silloin, jos nuori on akuutisti hengenvaarassa, silloin hänen paikkansa on osasto. Mutta on aika harvoja muita tilanteita, joissa nuoren pitkäaikainen osasto hoito olisi tarpeen.