Nuorten Leijonien pistekunkun äiti on katsomossa jännittävä kansanedustaja – pojan kohutaklaus yllätti: ”Hämmästelin, että mitäs nyt”

Nuoret Leijonat pelasi ottelussa MM-turnauksen parasta peliään. Kisojen suurimpiin ennakkosuosikkeihin laskettu Yhdysvallat oli pysynyt nollilla ja ollut ajoittain jopa pulassa ahnaasti luistelleen suomalaislauman kanssa.

Maalit olivat kuitenkin tiukassa. Kuparisen rikkomiseen tarvittiin ripaus arvaamatonta taituruutta.

Kristian Tanus tiesi, mitä tehdä. Hän nappasi kiekon ylivoimalla lapaansa, tanssi B-pisteen kaarella ja odotti. Samalla hetkellä Yhdysvaltojen alivoimanelikon keskelle hiipi laituri Joonas Oden, jonka liikettä Tanus osasi ennakoida. Tamperelaissentteri katsoi eteenpäin ja siirsi kiekon sivulle täydellisesti Odenin vetolinjalle.

Pelaajien yhdessä sopima kuvio päättyi USA-maalin yläkulmaan ja vei Suomen lopulta puolivälieräottelun 1–0-voittoon.

19-vuotiaan Tanuksen loistelias no-look-syöttö herätti ihastelua sosiaalisessa mediassa. Katsomossa, teko aiheutti kovaa ylpeydentunnetta  sentterin äidille Sari Tanukselle.

– Elän niin vahvasti mukana, että ei tässä hirveästi muuhun voi keskittyä. Kyllä tämä on äidille niin kovaa jännitystä ja tunnekuohua, Sari Tanus kuvailee MTV Urheilulle Trinecistä.

”Herrasmiespelaaja”

Jukureissa pelaava Kristian Tanus on ollut Nuorten Leijonien hyökkäyksen kantava voima. Viidessä ottelussa tehot 2+6 kerännyt taituri on koko turnauksen pistepörssissä viidentenä.

Tanukselta nähtiin Yhdysvallat-ottelussa myös ei-niin-mairitteleva suoritus, kun hän töytäisi kyynärpäällään yhdysvaltalaishyökkääjää Jack Druryä naamaan. 

Tanus selvisi tilanteesta onnekkaasti ilman jäähyä.

– Hämmästelin, että mitäs nyt. Kristian on ollut kaiken kaikkiaan herrasmiespelaaja, Sari Tanus kommentoi.

Kristillisdemokraattien kansanedustajana tunnetun Sari Tanuksen mukaan Kristianin kohua aiheuttanut taklaus vaikutti vahingolta.

– Vastustaja tuli aika matalana ja vauhdilla taklaamaan. Siinä vaiheessa, kun Kristian otti sitä vastaan ja käsi nousi, se osui sitten, minne osuikaan. Kristian on itse varsin lyhytkokoinen. Siinä mielessä ikävä, että osui sinne. Katsoin moneen kertaan hotellilla sitä vielä, että ei se mitenkään tahallinen ollut, äiti arvioi.

Tanuksella on mittaa jääkiekkoilijaksi vähän, vain 172 senttiä.

Drury ei onneksi loukannut itseään ja hän pystyi jatkamaan peliä normaalisti loppuun asti.

– Toiveena on ollut, että kun "Krisu" on lähtenyt pelaamaan, että hänellä olisi enkeleitä matkassa. Ettei sattuisi mitään, mutta ei myöskään pelikavereille. Vaikka vahingossa satuttaisi vastustajaa, tiedän, että se harmittaisi todella paljon. Nämä pojat ovat kuitenkin niin syvältä tuntevia, Sari Tanus luotaa.

– Muutenkin olen sitä mieltä, että päähän kohdistuvat taklaukset pitää saada pois jääkiekosta. Juniorivalmentajilla on iso vastuu siitä, että kaukalossa suojellaan myös vastustajien päätä.

Paluulippu maanantaille

Sari Tanus uskoi vankasti Nuorten Leijonien välieräpaikkaan, vaikka alkulohkon ottelut eivät sujuneet parhaalla mahdollisella tavalla. Hän saapui kisapaikalle Trineciin pelkällä menolipulla.

– Ostin sitten keskiviikkona paluulipun finaalin jälkeiselle päivälle eli maanantaille. Soitin Kristianille, että nyt on paluulippu maanantaille ostettu ja se tarkoittaa sitä, että odotetaan torstain puolivälierässä voittoa ja mitalipelejä viikonlopulle, Tanus selvittää.

– Hän oli vähän hämmästynyt, että ”miten sä ostit jo nyt sen lipun”, kun torstaina olisi voinut kaikki pelit loppua.

Äidin aavistus osui oikeaan. Suomi kohtaa Kanadan lauantaina välierässä.

Maalivahdista sentteriksi

Poikansa pistenikkarointiin Sari Tanus suhtautuu innokkuudella mutta samalla myös sopivalla annoksella paljon nähneen kiekkovanhemman tyyneyttä.

– Olen vuosien varrella seurannut tavattoman määrän pelejä. Olin toissa keväänä katsomassa Tsheljabinskissa pelejä, kun alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruus tuli ja hän oli varakapteeni. Tietysti olen tiennyt, mihin kaikkeen hän pystyy, Tanus sanoo.

– Kristian on sisäistänyt hyvin sen, että jääkiekko on joukkuepeli ja joukkuelaji. Ketjukavereitten kanssa pitää pelata hyvin yhteen. Se on ollut ilo nähdä, että näin on käynyt.

Kristian aloitti jääkiekon peluun maalivahtina. Kiekkolahjat ovat olleet kuitenkin koko ajan läsnä. Kymmenvuotiaana maalivahdin hommat jäivät taakse.

– Hän oli tosi nopea ja ketterä, hyvä ennakoimaan peliä. Kristian kyllästyi jossain vaiheessa olemaan maalissa ja sitten hän teki päätöksen, että hän haluaa kenttäpelaajaksi. Seuraavalla kaudella hän siirtyi sitten keskushyökkääjäksi, jotta pääsee rakentamaan peliä, Sari Tanus kertoo.

Kristianin ei tarvinnut hakea innoitusta lajiin kaukaa. Molemmat isoveljet pelasivat kiekkoa. Kristiania viisi vuotta vanhempi Jonatan edustaa tälläkin hetkellä SM-liigaseura Lahden Pelicansia. Isä Michel Tanus on ollut puolestaan vuosikausia Tapparan edustusjoukkueen lääkäri.

– Koko Kristianin elämän ajan jääkiekko on ollut ihan olennainen osa perheen arkea. Kyllä se on rytmittänyt elämää ja allakkamerkintöjä. Hirveä määrä kilometrejä on tullut eri kuljetusten yhteydessä, äiti Sari Tanus kuvailee.

Tavoitteellisuus on ollut niin ikään läsnä jo varhain. Kun Jonatan kahmi 15-vuotiaana tunnustuksia Pohjola-leiriltä, kymmenvuotias Kristian ilmoitti pelaavansa vielä samoilla leireillä Vierumäellä.

Kallis laji

Tanusten perheessä ei ole kärsitty resurssipulasta, mutta juniorikiekon hinta hirvittää äiti Saria.

– Kyllähän jääkiekko on tosi kallis laji. Olen puhunut siitä jo vuosia, että niin seurojen kuin myös kaupunkien pitäisi huomioida tämä jäämaksuissa ja muissa kuluissa. Siitä pitää haastaa jatkossakin. Jääkiekko on kuitenkin kansallislaji, ja kaikilla, joilla on halua, pitäisi olla mahdollisuus harrastaa sitä.

Yhdysvallat-ottelussa voittomaalin iskeneen Joonas Odinin äiti Minna Hakala-Oden kertoi Ylen Tuhkimotarinoita-ohjelmassa, miten kahden juniorin yksinhuoltajana kausimaksut ja muut kustannukset nousivat välillä ylitsepääsemättömiksi.

– Rahat oli hyvin tiukoilla aina kuukauden lopussa, Hakala-Oden kertoi.

Sari Tanuksen mukaan vanhempien kukkaron paksuus ei saa olla rajoittava tekijä jääkiekon harrastamiseen.

– On tietysti hienoa, että on tullut erilaisia säätiöitä, joista voi saada avustuksia. Pitäisi vielä herkemmällä korvalla kuulostella niin kaupunkien kuin seurojenkin, jos jollain perheellä on haasteita maksujen kanssa. Kaikille ei ole helppoa tuoda esille sitä, että joku on vaikeaa tai liian kallista. Voi helpommin sanoa, että ”ei kiinnosta” tai että ”mä lopetan tämän”, Tanus sanoo.

– Taustalla voikin olla sitten se, että on taloudellisesti vaikeaa.

Nuorten Leijonien onneksi Odenin peliura sai jatkua Minna-äidin sinnikkyydellä ja perheen saaman tuen ansiosta. Taustoiltaan erilaiset Oden ja Tanus istuvat mainiosti samaan tehovitjaan.

– Jääkiekko on paljon muuta kuin vain pelaamista ja hyvää fyysistä kuntoa. Ystäviä, toinen toisensa huomioimista ja yhdessä tekemistä, Sari Tanus huomauttaa.

– Oppia myös, miten edustetaan ja käyttäydytään. Se on ollut hienoa nähdä, miten tämä ikäluokka on kyllä tosi fiksusti edustanut Suomea. Ja ovat olleet kyllä hyvää mainosta myös kentän ulkopuolella.

Nuoret Leijonat kohtaa Kanadan MM-välierässä tänään lauantaina kello 20.00.