Vantaanjoen ja sitä kautta Suomenlahden tilaa yritetään parantaa levittämällä kipsiä Vantaanjoen valuma-alueen pelloille. Hankkeessa on mukana 20 tilaa Nurmijärven seudulla. Kipsi on osoittautunut sekä edulliseksi että tehokkaaksi menetelmäksi maatalouden vesistöpäästöjen vähentämisessä.
Tämän kesän sinilevälautat saivat monet toivomaan, että löytyisi joku nopea ja tehokas keino Itämeren tilanteen parantamiseksi. Sellainen voi olla kipsi. Tänään kipsiä levitettiin nurmijärveläisen Myyrinmaan tilan pelloille.
Kipsikäsittely myös kirkastaa vesiä ja vähentää sameutta. Vasemmalla kipsikäsitellyn maaperän läpi virrannutta vettä.
"Kipsin vaikutus on välitön"
Kipsi on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi maatalouden fosforipäästöjen vähentämisessä.
– Tämä on näihin maatalouden muihin toimiin verrattuna erittäin tehokas sen takia, että sen vaikutus on välitön. Se vaikuttaa tähän liukoiseen fosforiin, joka on sinilevän ja muun rehevöitymisen välitön moottori, huomauttaa John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvari.
Kahden vuoden aikana käsitellään kipsillä 3500 hehtaaria Vantaanjoen valuma-alueen peltoja. Tavoitteena on vähentää Vantaanjoen ja sitä kautta Suomenlahden fosforipäästöjä.
Viljelijä Jussi Myyrinmaa lähti mielellään mukaan kipsihankkeeseen.
"Ei siitä mitään haittaakaan ole"
Mukana on 20 viljelijää.
– Muutamia vuosia aiemmin olimme mukana pienemmässä kipsihankkeessa ja silloin todettiin, että ei tästä ainakaan pellolle ja viljelykasveille mitään haittaa ole. Jos tällä nyt saadaan selkeä vesistövaikutus, niin totta kai me silloin lähdetään mukaan, sanoo viljelijä Jussi Myyrinmaa.
Kipsikäsittely vähentää pelloilta valuvan fosforin määrää keskimäärin 50 prosentilla. Kipsi on osoittautunut kustannustehokkaaksi päästövähennyskeinoksi. Kipsi on peräisin Yaran Siilinjärven tehtaalta, jossa sitä syntyy yli miljoona tonnia vuodessa fosforituotannon sivutuotteena.
– Kipsikäsittelyn avulla sen fosforikuormituksen vähentäminen maksaa 60-70 euroa fosforikilolta ja se on noin kolmanneksen siitä, mitä tällä hetkellä käytössä olevat menetelmät maatalouden fosforikuormituksen vähentämiseksi maksavat. Kipsin levitys pellolle maksaa noin 220 euroa hehtaarilta, laskee projektikoordinaattori Eliisa Puntila Helsingin yliopistosta.
Etelä-Suomessa olisi noin 500 000 hehtaaria peltoja, joille kipsikäsittely soveltuisi.
Kipsiä voisi levittää 500 000 hehtaarille
Tutkijoiden arvion mukaan Etelä-Suomessa on noin 500 000 hehtaaria peltoja, joille kipsikäsittely soveltuisi.
– Jos kipsiä levitettäisiin koko tälle alalle, niin Itämeren fosforikuormitus vähenisi 200-300 tonnia vuodessa. Se on todella merkittävä määrä, koska sillä saavutettaisiin Itämeren suojelukomissio Helcomin Suomelle asettama päästövähennystavoite, toteaa Puntila.
Kaikille pelloille kipsi ei sovi.
– Se ei sovi järvialueille, koska kipsi sisältää sulfaattia, joka voi lisätä järvien sisäistä kuormitusta. Happamille sulfaattimaille kalkki on parempi menetelmä. Emme suosittele kipsikäsittelyä myöskään Natura-alueille tai pohjavesialueille, luettelee Puntila.
"Tällä hetkellä edullisin päästövähennyskeino"
Kipsi haluttaisiin osaksi maatalouden ympäristötukiohjelmaa.
– Ehdottomasti pitäisi saada. Tämä on tehokas, välittömästi vaikuttava ja edullisin keino, mitä tällä hetkellä on tarjolla maatalouden päästöjen vähentämiseen. Sen takia tämä pitäisi ottaa välittömästi käyttöön niillä Etelä-Suoimen pelloilla, joille se soveltuu, vaatii Marjukka Porvari.
– Kyllä varmaan, ehkä tutkimustietoa kaipaisin vähän lisää. Rakennekalkista on puhuttu, että olisiko se joillain pelloilla kipsiä parempi keino. Viljanviljelytilanne on nyt sellainen, että yhtään lisää kustannuksia ei siedä. Senkin takia kipsin pitäisi olla ympäristökorvauksen piirissä, miettii Jussi Myyrinmaa.
Kipsikäsittely kirkastaa välittömästi peltojen lähivesistöjä.
Kipsi käyttöön myös muissa rantavaltioissa
Jos kipsi saataisiin käyttöön myös muissa Itämeren rantavaltioissa, vaikutus Itämeren tilaan olisi jo merkittävä.
– Kiinnostavia maita ovat Ruotsi, Tanska, Puola, Viro ja Latvia. Kun maatalouden fosforikuormitus on 8000 tonnia vuodessa, kipsin avulla saatasiin siitä neljäsosa vähennettyä, tietää Eliisa Puntila.
Vantaanjoen kipsihankkeen toteuttavat John Nurmisen Säätiö, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus. Hanke rahoitetaan osittain yksityisillä lahjoituksilla ja osittain ympäristöministeriön kärkihankerahoituksella.
Vantaanjoen pelastustalkoisiin toivotaan tukea myös kansalaisilta. Hankkeelle on käynnistetty joukkorahoituskampanja.