Eduskunta aloittaa tiistaina oppivelvollisuusiän laajentamista koskevan lakiesityksen käsittelyn. Hallituksen esityksessä oppivelvollisuus laajenisi 18 ikävuoteen ja toiselle asteelle.
Samalla opiskelusta toisella asteella tulisi maksutonta. Aiemmin oppivelvollisuus on käytännössä tarkoittanut peruskoulun suorittamista. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden elokuussa.
Toteutuessaan kyse olisi merkittävimmästä koulutuspoliittisesta uudistuksesta vuosikymmeniin. Se on myös jakanut mielipiteitä voimakkaasti.
Lue myös: EK vaatii oppivelvollisuusuudistuksen jäädyttämistä juuri ennen eduskuntakäsittelyn alkamista
Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi maanantaina oman selvityksensä oppivelvollisuusiän nostosta. Selvityksessä esitetään kovaa kritiikkiä muun muassa uudistuksen nopeasta aikataulusta. Selvityksen mukaan oppivelvollisuusiän noston on esimerkki "pikapolitiikasta", jossa isoja uudistuksia toteutetaan nopealla tahdilla miettimättä niiden kokonaisvaikutuksia kansallisiin järjestelmiin.
Kritiikkiä tietopohjalle
Tutkijoiden mielestä lakiesityksen tutkimuksellinen pohja on myös ohut. Lisäksi nuorison näkökulma on sivuutettu ja huomiota on kiinnitetty liikaa talouteen.
Toinen selvityksen tekijöistä on Nuorisotutkimusseuran tutkija Tomi Kiilakoski. Hän peräänkuuluttaa laajempaa yhteiskunnallista keskustelua näin massiivisesta uudistuksesta.
– Jotta ei kävisi niin, että tämä näyttäytyy vain tietyn poliittisen suunnan hankkeena. Riittävän suuren osan yhteiskunnasta pitäisi sitoutua sen taakse. Pitäisi etsiä tietoa, selvittää ja tehdä kokeiluja. Se on usean vuoden hanke. Nythän tämä on verrattain ripeässä aikataulussa tehty. Työryhmät asetettiin viime syksynä ja lakiesitys on nyt pöydällä. Eli tämä on tehty erittäin nopeasti, erityisesti korona-aika huomioiden, Kiilakoski sanoo.
Lue myös: "Koko koulutuksen kenttä" pitää oppivelvollisuuden laajentamisen aikataulua liian tiukkana – Opetusministeri vastustaa lykkäämistä: "Mielestäni liian hidas etenemistahti"
Hallituksen tavoitteena on, että jatkossa kaikilla nuorilla olisi vähintään lukio- tai ammattikoulututkinto. Pelkän peruskoulun käyneiden työllisyys on selvästi huonompi kuin toisen asteen käyneiden.
Mutta pärjäävätkö opiskelijat toisella asteella? Kriitikoiden mielestä pelkkä ikärajan nosto ja toisen asteen maksuttomuus eivät riitä, jos ongelmien juuriin ei puututa. Jo noin 10 prosentilla oppilaista on vakavia puutteita osaamisessa jo peruskoulussa. Tällaisten oppilaiden osuus on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
"Se on höttöpuhetta"
Opetusalan ammattijärjestö OAJ tukee puheenjohtaja Olli Luukkaisen johdolla hallituksen esitystä oppivelvollisuusiän nostosta. Perusasioita pitää hänenkin mielestään silti parantaa.
– Perusta pitää panna kuntoon. Perusopetukseen tarvitaan myös panostusta ja ihan sinne varhaiskasvatukseen, mutta erityisesti ammatillisen koulutuksen ohjaukseen, opinto-ohjaukseen ja henkilökohtaiseen tukeen. Sinne tarvitaan vielä lisää panostusta. Toivotaan, että työryhmien kautta sinne tulee sitä, sanoo Luukkainen.
EK esitti maanantaina oppivelvollisuusiän jäädyttämistä ja tarjosi vaihtoehdoksi perustaitojen "osaamistakuuta". Sillä varmistettaisiin, että jokaisella nuorella olisi peruskoulun päättyessä perustaidot ainakin äidinkielessä ja matematiikassa.
OAJ:n Luukkainen muistuttaa takavuosien koulutusleikkauksista.
– Kaikki nämä tukitoimet, joita he nyt peräävät, ne olisi voitu tehdä vuosia sitten. Koulutuksesta on kuitenkin vuosien ajan leikattu. Se on lähinnä höttöpuhetta vedota muihin ratkaisuihin, kun niitä ei ole aiemminkaan tehty, hän toteaa.