Haagan puukottaja pääsi tapaamaan naista ja lapsia, vaikka oikeus ennakoi miehen yrittävän tappaa

– On edelleen aihetta olettaa, että mies tulisi tekemään hakijan henkeen kohdistuvan rikoksen tai muuten vakavasti tätä häiritsemään, Helsingin käräjäoikeus totesi helmikuussa antamassaan lähestymiskieltopäätöksessä.

Reilu kuukausi päätöksen jälkeen mies puukotti naista, tämän ystävää ja kolmea lastaan lastensuojeluyksikön edustalla.

Miestä epäillään murhan ja tapon yrityksestä ja törkeistä pahoinpitelyistä. Poliisi aloitti hiljattain rikostutkinnan myös valvotun tapaamisen järjestäneen lastensuojelun toiminnasta.

Poliisi katsoo, että tapaamispaikan olosuhteet vaikuttivat siihen, että mies pääsi puukottamaan.

Nainen oli naimisiin mennessä 14-vuotias

Oikeuden asiakirjojen mukaan puukotuksen uhriksi joutunut nainen oli kärsinyt miehen uhkailusta ja väkivallasta jo vuosia ennen Haagan tapahtumia. Lähestymiskieltopyynnössä vuonna 2018 nainen kertoi väkivallan alkaneen parin mentyä naimisiin 11 vuotta sitten.

Nainen oli tuolloin 14-vuotias.

– Vastaaja on kohdistanut väkivaltaa hakijaan päivittäin. Vastaaja on lyönyt ja polttanut esineillä hakijaa, pyynnössä sanotaan.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus myönsi lähestymiskiellon viime vuoden helmikuussa. Oikeus epäili jo tuolloin, että mies yrittää vielä tappaa naisen.

Pidempään jatkuneesta väkivallasta kertoi myös tämän vuoden alussa annettu pahoinpitelytuomio. Sen mukaan mies oli hakannut naista eri esineillä vuosina 2017 ja 2018.

– Asianomistajassa on lukuisia vanhempia ja tuoreempia jälkiä, jotka soveltuvat pahoinpitelystä syntyneiksi, todetaan Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden lainvoimaisessa tuomiossa.

Tämän vuoden helmikuussa annetun lähestymiskieltopäätöksen perusteella miehen toiminta viittaa kunniaväkivaltaan.

– Mies on useaan otteeseen uhannut pilata naisen kasvot, koska ei halunnut muiden näkevän tämän kasvoja, sanotaan päätöksessä, joka ei ole lainvoimainen.

Lastensuojeluyksikön edessä maaliskuussa tapahtuneen puukotuksen jälkeen Hayder Abduljabbar Al-Hmedavi pakeni poliisin mukaan ilmeisesti Irakiin. Hänet on vangittu poissaolevana, ja hänestä on annettu eurooppalainen pidätysmääräys.

Lue myös: Poliisi aloittaa virkarikostutkinnan Haagan puukotusjutussa: "Olennaisia puutteita uhrin turvallisuuden takaamisessa" – Isä puukotti ex-puolisoaan ja lapsiaan tapaamisen päätteeksi

Laki lähtee siitä, että vanhemman tapaaminen on aina lapsen etu

Perheen tapaaminen ennen Haagan puukotusta oli valvottu, mikä tarkoittaa sitä, että sosiaaliviranomaiset olivat arvioineet, että jonkinlainen uhka kohdistui ainakin äitiin. Jos väkivallan uhka on olemassa, miksi lapsen pitää tavata tällaista vanhempaa?

Kyseessä on lapsenhuoltolaissa, YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa ja perustuslaissa määritelty lapsen oikeus omiin vanhempiinsa, sanoo Helsingin käräjäoikeuden tuomari Nina Immonen. Hän lisää, että oikeus on hyvin vahva ja on harvinaista, että lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset evätään edes väliaikaisesti.

– Lähtökohta laissa on se, että tapaamisoikeus on lapsen edun mukaista, Immonen sanoo STT:lle.

Immonen lisää, että kategorisesti on mahdoton sanoa, millaisessa väkivallassa tai muussa uhassa raja menee. Suoraan lapseen kohdistuvan väkivallan lisäksi tapaamis- ja huoltajuusasioissa huomioidaan Immosen mukaan myös vanhempien välinen väkivalta.

– Lähisuhdeväkivalta arvioidaan ja huomioidaan, mutta millä tavalla se kussakin tapauksessa vaikuttaa lapseen, on yhä enemmän haarautuva päättelyketju.

Immonen korostaa, että harkinta on aina tapauskohtaista.

– Yhtä lailla on väärin olettaa, että kun vanhemmat ovat eronneet, väkivalta loppuu, mutta yhtä lailla on vaarallista ajatella automaattisesti sen jatkuvan.

Lue myös: Haagan puukottaja jatkaa ex-vaimonsa uhkailuja – ulkomaille paennut mies julkaisi uusia videoita lapsistaan: "Hänellä on ilmeisesti ikävä heitä"

Sosiaalityöntekijä: Väkivallan uhan arviointi ei riittävää

Lasten oikeuspsykiatrian yksikön sosiaalityöntekijä Teija Hautanen kertoo tutkijoiden pohtineen, onko lapsen oikeus omiin vanhempiinsa niin vahva, että se syrjäyttää joskus lapsen oikeuden turvallisuuteen.

– Tutkijat ovat kansainvälisesti ja Pohjoismaissa miettineet, arvostetaanko biologisia vanhemmuussuhteita itseisarvona ja periaatteena. Että saako biologinen vanhemmuus myyttisiä mittasuhteita ilman, että katsottaisiin, mitä vanhemmuus tämän lapsen elämässä käytännössä on?

Hautasen mielestä tapaamis- ja huoltoasioissa väkivallan riskiä pitäisi arvioida systemaattisemmin. Huoltoriidoissa sosiaaliviranomaiset tekevät olosuhdeselvityksiä oikeudelle, mutta viranomaisten ohjeet eivät ole ajan tasalla, hän sanoo.

– Selvitysten laatu ja mahdollisuus tehdä niitä asiantuntevasti voivat vaihdella eri puolilla maata paljonkin.

Hautasen mukaan lähisuhdeväkivalta jää usein liian vähälle huomiolle päätettäessä lapsen huolto- ja tapaamisasioista, vaikka jo väkivallan todistamisen tiedetään vahingoittavan lasta.

– Suoraan lapseen kohdistuva väkivalta on jollain lailla ymmärretty, mutta edelleen on ongelmia siinä, miten parisuhdeväkivalta otetaan huomioon suhteessa vanhemmuuteen. Ei täysin tajuta, että lapselle on traumatisoivaa elää väkivaltaisessa ilmapiirissä, Hautanen sanoo STT:lle.

Lue myös: Poliisi tarkentaa Haagan puukottajan motiiveja: Ero, ex-puolison uusi ystävä ja arkaluonteisia seikkoja

Väkivallan todistaminen voi johtaa masennukseen

Teija Hautanen sanoo, että vaikka väkivalta ei kohdistuisikaan suoraan lapseen, väkivaltainen ympäristö ja pelko voivat aiheuttaa lapsen kehittyvään keskushermostoon pysyviä biologisia muutoksia. Väkivallan todistaminen voi johtaa traumaoireisiin, masennukseen ja vaikuttaa persoonallisuuden kehitykseen.

– Perheväkivallalle altistaminen on lapsen emotionaalista kaltoinkohtelua. Vaikka lapsi ei edes näkisi väkivaltaa, niin se on läsnä kodin ilmapiirissä ja vaikuttaa siihen, millaista vanhemmuutta hän saa.

Yksi syy siihen, miksi lähisuhdeväkivaltaa ei huomioida, johtuu Hautasen mukaan myös nykyisestä lastenhuoltolaista. Siinä puhutaan yleisesti lapsen turvallisuudesta, mikä ei Hautasen mukaan tarpeeksi selvästi edellytä huomioimaan vanhempien välistä väkivaltaa. Laki muuttuu joulukuussa, minkä hän toivoo parantavan käytäntöjä.

– Uusi laki määrää ottamaan huomioon kaikenlaisen väkivallan, myös aikuiseen kohdistuvan, kun tehdään ratkaisuja lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta.

Hautanen työskentelee Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) lasten oikeuspsykiatrian yksikössä, joka avustaa poliisia ja muita viranomaisia lapsiin liittyvissä väkivaltatapauksissa ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön epäilyissä. Hautanen on tutkinut väitöskirjassaan väkivaltaa huoltajuusriidoissa.