Oikeus langetti Asema-aukion hyppypotkusta kaksi vuotta vankeutta

Tuomio oli ehdoton. Torniaista ei kuitenkaan määrätty vangittavaksi.

Oikeus katsoi Torniaisen syyllistyneen asiassa törkeään pahoinpitelyyn. Sen sijaan syyte törkeästä kuolemantuottamuksesta hylättiin.

Kyse oli syyskuussa Helsingin Asema-aukiolla tapahtuneesta pahoinpitelystä. Pohjoismainen vastarintaliike oli järjestänyt mielenosoituksen, jonka ohi uhriksi joutunut Jimi Karttunen käveli.

Karttunen pysähtyi lippurivistön eteen, sylkäisi ja välittömästi tämän jälkeen paikalla ollut Jesse Torniainen potkaisi Karttusta rintaan.

Karttunen päätyi sairaalaan ja kuoli noin viikkoa myöhemmin poistuttuaan sairaalasta.

Torniainen myönsi potkaisseensa Jimi Karttusta rintaan, mutta hän kiisti syytteet törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Oikeudenkäynnissä syyttäjä Anja-Riitta Rinkinen oli vaatinut  5,5-6 vuotta vankeutta.

Törkeä pahoinpitely

Oikeus katsoi potkun törkeäksi pahoinpitelyksi. 

- Teko on kohdistunut kadulla Torniaiselle entuudestaan tuntemattomaan henkilöön, teko on ollut täysin yllätyksellinen eikä asianomistaja ole kyennyt tekoon varautumaan tai sitä vastaan puolustautumaan, oikeus lausui.

- Lisäksi Torniaisen menettelyn moitittavuutta tukee se, että teko on tehty poliisille ilmoitetun yleisötapahtuman aikana osana Torniaisen itsensä kertoman mukaan kansallissosialistisen järjestön toimintaa ja toiminnan puolustamista, oikeus totesi.

Sen sijaan käräjäoikeus hylkäsi Torniaisen syytteen törkeästä kuolemantuottamuksesta. Potku ei ollut rikosoikeudellisessa syy-yhteydessä Karttusen kuolemaan.

Neurokirurgian erikoislääkärin lausunnon mukaan Karttusta hoidettiin sairaalassa päihdeongelmaisena potilaana. Karttunen oli sairaalahoidon aikana käyttänyt myös sellaisia huumausaineeksi luokiteltuja lääkevalmisteita, joita hänelle ei oltu sairaalasta määrätty sekä muita huumausaineita.

Lääkäri kertoi myös, että on äärimmäisen harvinaista, että verenvuoto aivoissa kasvaisi vielä kolmen vuorokauden kuluttua päävamman syntymisestä. Lausuntojen mukaan Karttunen oli ollut parantumassa päävammastaan.

Kuitenkin oikeuslääkärin lausunnon mukaan ensisijaisena ja ainoana kuolemaan johtaneena vammana on diagnosoitu aivoruhjevamma.

"Ei halunnut jäädä sairaalaan"

Karttuselle oli ennen hänen lähtemistään sairaalahoidosta sanottu, että hän voisi jäädä sairaalaan.

- Karttunen oli kuitenkin ilmoittanut hoitajille, että hän ei halunnut jäädä sairaalaan. Edelleen lausunnosta ilmenee, että Karttusen kanssa on hoitojakson aikana käyty keskustelua päihteiden käytön lopettamisen tärkeydestä aivovammasta toipumisen kannalta, oikeus totesi.

Oikeus viittasi myös neurokirurgian lääkärin lisälausuntoon. 

- Lisälausunnon mukaan on mahdollista, että Karttusen tilanteen huononeminen on johtunut Karttusesta riippuvista myötävaikuttavista tekijöistä, kuten päihteiden käyttö, kaatuminen tai kouristuskohtaus johtuen kouristuksenestolääkityksen laiminlyömisestä.

- Lisäksi lausunnon mukaan mikäli Karttusen tilanteen huononeminen olisi tapahtunut sairaalahoitojakson aikana, siihen olisi pystytty vaikuttamaan hoitotoimenpiteillä.

Syyte kuolemantuottamuksesta nurin

Oikeus päätyi hylkäämään syytteen kuolemantuottamuksesta.

- Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Karttunen ei ole asianmukaisesti sitoutunut hoitoon, vaan hän on oma-aloitteisesti vastoin lääkäreiden suositusta lopettanut osastohoidon, poistunut sairaalasta sekä käyttänyt välittömästi hoitojakson jälkeen ja todennäköisesti myös sen aikana päihteitä sekä lääkkeitä, joita hänelle ei oltu määrätty lääkärien toimesta.

- Käräjäoikeus pitää mahdollisena, että Karttusen omalla myötävaikutuksella on ollut merkittävä vaikutus siihen, että Karttusen aivovamma on pahentunut ja johtanut Karttusen menehtymiseen.

- Asiassa on vastaanotetun näytön perusteella on jäänyt epäselväksi, olisiko Karttunen menehtynyt Torniaisen aiheuttamaan aivoruhjevammaan ilman edellä selostettua omaa myötävaikutustaan.

Rangaistus

Käräjäoikeus katsoi, että oikea rangaistus katuväkivallasta olisi ollut 1 v 6 kk vankeutta. Se kovennettiin kuitenkin Torniaisen aiemman rikollisuuden perusteella kahteen vuoteen.

Aiemman rikollisuuden takia vankeustuomiota ei annettu ehdollisena.

Torniainen on aiemmin saanut viisi tuomiota, joista jokaisessa on ainakin osittain ollut kysymys väkivaltarikollisuudesta.

Ei rasistinen motiivi

Käräjäoikeus hylkäsi syyttäjän vaatimuksen rasistisen motiivin käyttämisestä koventamisperusteena.

- Syyttäjä ei ole koventamisperustevaatimuksessaan yksilöinyt, mikä on se vähemmistöryhmä, johon asianomistaja Karttunen on kuulunut, oikeus perusteli.

- Asiassa ei ole myöskään esitetty näyttöä siitä, että Karttunen olisi valikoitunut rikoksen uhriksi vähemmistöryhmään kuulumisen vuoksi.

Käräjäoikeus katsoi, että pelkästään se seikka, että Karttunen on sylkäissyt maahan lippurivistön edessä sekä mahdollisesti sanonut jotain negatiivista lippua kannatelleelle henkilölle ei osoita Torniaisen rikoksen motiivia rasistiseksi.

Julkisuus ei lieventänyt

Vastaajan vaatimus rangaistuksen lieventämisestä asian saaman poikkeuksellisen julkisuuden vuoksi hylättiin.

Oikeus totesi, että tapauksesta oli kirjoitettu suhteellisen laajasti eri medioissa.

- Näyttöä siitä, että kirjoitukset olisivat olleet sisällöltään virheellisiä tai Torniaista poikkeuksellisesti leimaavia ei ole esitetty.

Oikeus katsoi, ettei siitä ollut näyttöä, että Torniaiseen olisi julkisuuden takia kohdistunut väkivallan uhka.

Oikeus huomautti, että Torniainen myös itse käytti julkisuutta julkaisemalla internetissä tapahtumasta tietoa omasta näkökulmastaan.