"Olen v*tun kyllästynyt" – Ukrainan sotilas laukoo suorat sanat dronehypestä

FPV-dronet eivät ole sodassa ihmelääke, Ukrainassa taisteleva sotilas kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan tietyt aseet ovat toisinaan päätyneet muodikkaiksi sankariaseiksi, joista on haettu selitystä liki jokaiseen onnistumiseen tai ratkaisua sotaan.

Sankariaseiksi on ehditty korottaa ainakin Javelin-panssarintorjuntaohjukset, pitkän kantaman HIMARS-raketinheittimet ja ylipäätään dronet, joista turkkilaiselle Bayraktar TB2:lle sävellettiin jopa laulu sodan alkuvaiheessa.

Alkuvuoden aikana hype on pyörinyt First Person View (FPV)-dronejen ympärillä. Kyse on pienistä lennokeista, joita taistelijat ohjaavat kypäränäkymän avulla. 

Pieni ja pippurinen FPV-drone sopii mainiosti Ukrainan propaganda-aseeksi, sillä suuria sotakoneita murskaavassa pienessä pörriäisessä on paljon symboliikkaa.

"Näkyy vain onnistuneita hyökkäyksiä"

FPV-hypeä ovat ruokkineet lukemattomat sotavideot, joissa niillä hyökätään esimerkiksi taistelupanssarivaunuja ja jopa yksittäisiä sotilaita vastaan.

– Twitterissä (nykyinen X) ja Telegram-kanavilla näkyy vain onnistuneita hyökkäyksiä ja ne luovat vääristynyttä ajattelua, kirjoittaa nimimerkki Kriegsforscher viestipalvelu X:ssä.

– Valitettavasti käytämme niin paljon FPV-droneja, koska meillä ei ole ammuksia kranaatinheittimiin, panssarintorjunta-aseisiin, tykkeihin tai edes panssarimiinoja, hän jatkaa.

Kriegsforscherin X-ketjua on kommentoinut muun muassa Maasotakoulun Panssarikoulun johtaja, everstiluutnantti Mika Mäenpää.

– Kriegsforscher palvelee tällä hetkellä Ukrainassa ja hän kertoo totuuden FPV-dronejen tehosta ja mikä on infosodan tuomaa harhaa, Mäenpää toteaa.

Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen täältä.

"Eivät ole avain, eivätkä ihmelääke"

Brittiläinen ajatushautomo Royal United Services Institute arvioi viime toukokuussa Ukrainan kuluttavan kuukausittain peräti 10 000 dronea. 

Luku on valtava, mutta nämä tappiot jäävät esimerkiksi sosiaalisessa mediassa leviävissä sotavideoissa liki näkymättömiksi.

– FPV-dronet eivät ole avain, eivätkä ihmelääke.

Esimerkki tyypillisestä Ukrainan levittämästä sotavideosta, jossa drone kuljettaa räjähteen venäläispanssariin. Video on julkaistu viime vuoden lokakuussa.

Taistelija ottaa esimerkiksi hyökkäävät venäläisosastot, joiden epäonnistuneista hyökkäyksistä Ukraina on mieluusti levittänyt kuvamateriaalia. Huomattavaa on, että vaikka Venäjä on kärsinyt alkuvuoden aikana raskaita tappioita, on se myös pystynyt tasaisesti etenemään Itä-Ukrainassa.

Esimerkiksi yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) on todennut, että Ukrainan rintama on tällä hetkellä ammuspulan takia heikompi kuin miltä se vaikuttaa.

Ukrainalaistaistelijan mukaan venäläiset eivät edes pääsisi lähellä heidän asemiaan, jos Ukrainalla olisi käytössään riittävästi panssarimiinoja tai tykistöammuksia.

– He eivät pääsisi Krasnohorivkan kaupunkiin, jos meillä olisi riittävästi panssarintorjuntaohjuksia. Mutta he pääsivät. Sillä suunnalla meillä on FPV-droneja, mutta ne eivät pysty muuttamaan sitä tosiasiaa, että Venäjän panssariajoneuvot ajavat siellä kuin kotonaan, Kriegsforscher kirjoittaa.

"Olen kyllästynyt"

Maaliskuun lopulla Venäjä teki Itä-Ukrainassa Tonenken ylän suunnalla suurimman panssarihyökkäyksensä sitten viime vuoden lokakuun, ISW raportoi.

– Se torjuttiin panssarintorjuntaohjusten ja tykistön ja motivoituneen, hyvin koulutetun jalkaväen avulla, ei FPV-droneilla. Dronet vain antoivat loppusilauksen pääosin vahingoittuneita ja hylättyjä panssariajoneuvoja vastaan, Kriegsforscher  sanoo.

Kriegsforscher sanoo joka tapauksessa täysin tukevansa FPV-droneja. Jokainen armeija tarvitsee niitä, hän lisää.

– Ne ovat halpoja ja hyvin tehokkaita, ennen kaikkea vihollisen logistiikkaa vastaan. Kyse ei ole siitä, niitä todella tarvitaan, hän kirjoittaa.

– Olen pahoillani, olen vain vitun kyllästynyt siihen mitä näen ja siihen, kun potentiaaliset värvättävät soittavat ja he kaikki kysyvät minulta FPV-droneista, koska he seuraavat sotaa Telegrammista.

Lue myös:

    Uusimmat