Oletko yöllinen narskuttelija? Teetkö sitä kenties tietämättäsi? Professori kertoo helpotukset ikävään tapaan – ja ehkä tulevaisuuden pelastuksen pahimmille purijoille.
Professori ja kliinisen purentafysiologian erikoishammaslääkäri Yrsa Le Bell sanoo hampaiden narskuttelusta eroon pääsyn voivan olla vaikeaa. Tästä huolimatta – tai juuri siksi – narskuttelijan olisi kuitenkin syytä suojata hampaitaan.
Le Bellin mukaan bruksismi on toistuvaa puremalihasten toimintaa, hampaiden yhteen puristamista ja narskuttamista. Etenkin yöaikaan tapahtuvan bruksismin katsotaan olevan keskushermoston säätelemää, ja siksi siihen ei olekaan olemassa pysyvää hoitokeinoa.
– Bruksismista on vaikea päästä eroon, eikä siihen ole olemassa pysyvää hoitokeinoa, Le Bell sanoo.
– On myös olemassa päiväbruksismia. Yhteen pureminen on silloinkin alitajuista. Siitä eroon pääsyä voi harjoitella lihasten rentouttamisen harjoittelulla. Potilaat eivät usein ymmärrä, että hampaat eivät saa olla yhdessä kuin syödessä, Le Bell kuvailee.
Hampaita voidaan suojata
Bruksismista eli hampaiden narskuttelusta ja yhteen puremisesta johtuvia vahinkoa voidaan Le Bellin mukaan kuitenkin ehkäistä.
– Hampaistoa voidaan suojata haitallisilta vaikutuksilta hammassuojalla tai purentakiskolla. Näin hampaat eivät välttämättä samalla tavalla kulu.
Le Bell kertoo myös uudesta biopalautelaitteesta, josta bruksaajat ehkä tulevaisuudessa voisivat saada avun.
– Tätä kokeillaan nyt. Se on laite yökäyttöön, joka aktivoituu kun ihminen narskuttelee. Laitteen antureita kiinnitetään poski- ja puremalihaksiin. Kun lihakset jännittyvät, lähettää laite sähköärsytystä iholle, jolloin lihakset vaistomaisesti rentoutuvat.
– Laite on tullut Tanskasta ja on nyt Pohjoismaissa kokeiltavana. Toivomme, että se pahimmissa potilastapauksissa voisi olla avuksi, Le Bell kertoo.
Stressi usein taustalla?
Le Bellin mukaan ennen ajateltiin, että narskuttelun syyt löytyisivät hammasvirheistä, mutta nykyään bruksismi liitetään unen eri vaiheisiin ja keskushermostossa tapahtuviin muutoksiin.
– Stressi usein altistaa sille tai käynnistää tällaisen bruksismireaktion. Taustaa tähän ei tiedetä. Myös jotkut keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet voivat altistaa bruksismille.
(MTV3)