Mikäli kärsit jatkuvasti leukasäryistä, leukojen rutinasta, pään ja niskan kivuista tai ehkä jopa huimauksesta, saatat olla bruksaaja eli hampaiden narskuttelija. Vaivaa voidaan hoitaa monin tavoin, joista yksi on kauneushoitojen maailmasta tunnetut botox-pistokset.
Bruksaaminen eli hampaiden narskuttelu voi aiheuttaa leukasärkyä ja -jumeja, leukojen rutinaa, ohimon alueen päänsärkyä, niskakipua, kallonpohjan särkyä, korvien lukkoisuutta, tinnitusta, migreeniä tai huimausta.
Tapa voi johtua geneettisestä taipumuksesta, mutta erityisesti stressi sekä stimulantit, kuten nikotiini, alkoholi ja kahvi, lisäävät sitä, kertoo hammaslääkäri Sakari Ebeling Ebeling Hammaslääkärit -klinikalta.
– Yleisesti nuoret, tunnolliset ja stressaavat naiset saattavat kärsiä bruksaamisesta eniten. Toisaalta osittain tässä voi olla tilastoharhaakin eli miehet eivät välttämättä hakeudu hoitoon yhtä herkästi vaan jäävät ihan kirjaimellisesti puremaan hammasta kotiinsa, Ebeling kertoo.
Nooran, 30, hampaiden narskuttelua hoidettiin botuliini-pistoksilla. Kun purentalihakset lamautuivat, leukaperät kapenivat merkittävästi.
Lue myös: Niska ja hartiat jatkuvasti jumissa? Lääkäri paljastaa todennäköisen syyn, jota moni ei tiedä
Kärsitkö bruksismista? Testaa kotona
Mikäli oireet eivät vielä riitä paljastamaan taipumusta hampaiden narskutteluun, voi asian testata kotona parin eri konstin avulla.
– Voit katsoa peiliin ja jos huomaat, että kulmahampaat ovat ikään kuin tasaiseksi viilatut, on kyseessä sellainen kuluma, joka voi syntyä ainoastaan hampaiden yhteen puremisesta.
Toinen keino testata, onko bruksaaja, on laittaa sormet leukakulmien päälle ja purra hampaat yhteen, kertoo Ebeling.
– Jos huomaat selkeästi, että lihakset pullistuvat isoiksi, kertoo se ylimääräisestä puremisesta. Syömällä tai puhumalla purentalihakset eivät pääse kasvamaan kovin isoiksi.
Ebeling kuitenkin muistuttaa, ettei hampaiden yhteen pureminen aina näy hampaiden kulumisena.
– Oireet paljastavat bruksaajan varmemmin. On mahdollista että hampaita purraan vain tasaisesti yhteen eikä narskutella, jolloin hampaat eivät kulu.
Lue myös: Haiseeko hengityksesi? Hammaslääkärin vinkillä selvität sen kysymättä kaverilta
Noora haki apua leukojen lonksumiseen, ulkonäön muutos oli positiivinen yllätys
Noora, 30, alkoi kärsiä noin kolme vuotta sitten migreeneistä ja noin vuosi sitten hän huomasi, että stressaavina ajanjaksoina hän jännitti leukojaan jatkuvasti.
Hampaiden narskuttelua helpottavasta botuliini-hoidoista Noora luki sekä lehdistä että sosiaalisesta mediasta.
– Epäilin olevani hampaiden narskuttelija, koska kärsin päänsäryistä sekä leukojen jäykkyydestä ja lonksumisesta. Ajatus botox-hoidoista epäilytti minua hieman aluksi, koska olen aiemmin yhdistänyt ne muun tyyppisiin hoitoihin kuin terveydellisiin.
Lopulta Noora kuitenkin päätti hakeutua hoitoon.
– Minulla ei ollut juurikaan kulumaa hampaissa, mutta hammaslääkäri totesi kulumaa leukanivelissä. Itse huomasin usein aamuisin, että yöllä on tullut jännitettyä leukoja tai purtua hampaita yhteen.
Lue myös: "Tekniikka on melkein kaikilla väärä" – tällä suuhygieniamokalla voi olla vakavat seuraukset terveydelle
Noora kertoo, että kasvojen muodon muutos oli botuliini-hoidosta seurannut positiivinen yllätys.
Noora kertoo, että botuliini-pistokset toivat hänelle nopeasti avun.
– Huomasin, että leuat lamaantuivat todella tehokkaasti ja syöminen oli hankalaa muutaman ensimmäisen päiviän ajan hoidon jälkeen, kun leuat väsyivät niin nopeasti.
– Samalla kuitenkin huomasin, että leukojen jännitys helpotti selvästi ja jonkun ajan kuluttua myös leukojen naksuminen lakkasi.
Lue myös: Kohtauksen iskiessä Susannan oikea puoli halvaantuu – tällainen on hemipleginen migreeni, jonka oireita ei aina tunnisteta terveydenhuollossakaan
Noora kertoo, että hoidon myötä myös hänen kasvojensa muoto muuttui.
– Ennen hoitoa leukaperäni olivat aika jykevät. Purentalihakset kasvavat kuitenkin pikku hiljaa vuosien varrella niin, että muutosta ei välttämättä itse edes huomaa.
– Vasta kun vertasin ennen pistoksia otettuja kuvia kymmenen vuoden takaisiin, tajusin, kuinka merkittävä muutos kasvoissani oli tapahtunut hampaiden puremisen vuoksi.
Lue myös: Rautahammas voi jäädä kokonaan puhkeamatta – hammaslääkäri kertoo, miten se vaikuttaa suun terveyteen
"Botuliini-pistos toimii samoin kuin salitreenin lopettaminen"
Hammaslääkäri Sakari Ebeling kertoo, että botuliinihoidolla on sama vaikutus purentalihaksiin kuin salitreenin lopettamisella kehon lihaksiin.
– Kun treenaamisen lopettaa, lihakset pienenevät ja surkastuvat. Eli botuliinihoidon seurauksena leuan lihasmassa pienenee. Bruksaajilla nämä lihakset ovat usein kasvaneet monta kertaa paksummiksi kuin muilla ihmisillä.
– Botox lamauttaa purentalihasten lihassäikeitä, jonka seurauksena supistumishermokäskyn impulssi ei välity lihakseen enää ja lihas pääsee rentoutumaan. Näin saadaan suurin voima ja ylimääräinen aktiivisuus hampaiden narskuttelijoiden purentalihaksista pois.
Lue myös: Täyteainehoidot kasvattavat suosiotaan, mutta alan valvonta puuttuu yhä – "Aina löytyy kyllä joku, joka sen tekee"
Ebeling kertoo, että pistos annetaan sekä leuka- että ohimolihaksiin. Hoidon jälkeen purentavoimaa jää tarpeeksi vielä syömiseen ja puhumiseen.
– Samalla usein leuka kapenee, sillä hampaiden narskuttelijoiden purentalihakset ovat todella treenaantuneet ja isoiksi kasvaneet.
– Muita bruksismin hoitokeinoja ovat purentakiskot, fysioterapia, kotijumpat ja venyttelyt sekä yleisesti stressin ja stimulanttien välttely. Valitettavasti kaikki eivät kuitenkaan saa näistä apua hampaiden narskuttelun aiheuttamiin vaivoihin.
Lue myös: Erityisesti yksi juoma huolestuttaa hammaslääkäreitä – tuhoja verrataan jopa metamfetamiinin käyttöön
Botuliinitoksiinihoitojen turvallisuus ja tehokkuusBotuliinitoksiini on yksi maailman tehokkaimmista myrkyistä, mutta esimerkiksi migreenin tai bruksismin hoidossa käytettävä aine on äärimmäisen laimennettua, kertoo hammaslääkäri Sakari Ebeling.
Botoxin vaikutus on paikallinen. Aine sitoutuu pistetyn lihaksen reseptoreihin, eikä vaikuta muualla elimistössä.
Botuliinitoksiinin käyttöä estäviä tekijöitä on vain muutamia. Tietyt lihasrappeumasairaudet sekä raskaus ja imetys estävät sen käytön.
Joissain tapauksissa botoxia voidaan pistää myös raskauden ja imetyksen aikana, jos vaihtoehtona olisi jatkuva särkylääkkeiden tai migreenilääkkeiden käyttö.
Botuliinihoitoa ei suositella käytettäväksi raskauden ja imetyksen aikana, koska sen vaikutuksia sikiöön ja vauvaan ei ole tutkittu, Ebeling kertoo.
Bruksismin hoidossa yhden pistoshoidon vaikutukset kestävät yleensä noin 3–6 kuukautta, mutta hoidosta voi olla hyötyä senkin jälkeen, koska purentalihakset ovat pistosten jäljiltä pienemmät ja heikommat.
Voi myös olla, että botuliinin vaikutusaikana on tapahtunut pois oppimista hampaiden narskuttelusta.
Ebelingin mukaan purentalihasten botox-hoidon uusimistarve on yksilöllistä. Hoidon teho voi parhaimmillaan olla pysyvä, jos pääsee eroon stressistä. |
Noora esiintyy jutussa vain etunimellään yksityisyytensä suojaamisen vuoksi.