Olof Palmen murha traumatisoi Ruotsin kansan: "Luulimme, että johtajat voivat elää kuin tavalliset ihmiset, mutta sitten pääministeri makasi veressään emmekä saaneet tappajaa kiinni"

Monien pohjoismaisten poliitikkojen tapaan Ruotsin entinen pääministeri Olof Palme tapasi kävellä kadulla kansan parissa, ilman turvamiehiä. Palmen ajatuksissa tämä oli tasa-arvoista ja toi hänet lähemmäksi kansaa.

Näin hän teki myös helmikuisena iltana vuonna 1986. Tuolloin Palme oli tulossa elokuvista kotiin vaimonsa Lisbeth Palmen kanssa ja oli juuri kävelemässä yhdellä Tukholman ruuhkaisimmista kaduista, Sveavägenillä, kun tuntematon mies ampui hänet. Yksi luoti osui myös hänen vaimoonsa, joka selvisi kuitenkin lievillä vammoilla. Palme taas kuoli luotiin.

Ruotsin kansalle Olof Palmen murha oli traumaattinen kokemus. Maan poliisille tuloksettomat murhatutkimukset ovat olleet painajainen. Vaikka teolla oli useita silminnäkijöitä, ei epäiltyä ole silti onnistuttu saamaan kiinni ja oikeuden eteen.

– Ajattelimme silloin, että Ruotsi on maa, jossa johtajat voisivat elää kuin tavalliset ihmiset. Mutta sitten edessämme makaa pääministeri omassa veressään, ja oikeusjärjestelmämme epäonnistuu tappajan löytämisessä. Minäkuvamme oli pirstaleina, kuvasi Göteborgin yliopiston politiikan professori Jonas Hinnfors New York Timesille murhan jättämää traumaa muutama vuosi sitten.

Tiistaina näytti mahdolliselta, että murha voisi olla viimeinkin selviämässä. Jutun syyttäjä Krister Petersson kertoi, että Palmen murhaaja on todennäköisesti hänen tiedossaan. Syyttäjä Peterssonin mukaan syyte nostetaan viiden kuukauden kuluessa, tai sitten murhatutkimus lopetetaan kokonaan.

Lausuntoa on tulkittu niin, että syyttäjä tietää kuka pääministerin murhasi, mutta surmaaja saattaa olla itsekin jo kuollut.

Palme herätti sekä ihailua että jakoi mielipiteitä

Ruotsin pääministeriksi vuonna 1969 noussut Palme herätti elämänsä aikana niin ihailua kuin vastustusta.

Palme oli sosiaalidemokraatti, jolla oli aristokraattinen tausta. Häntä pidetään merkittävänä hahmona ruotsalaisen hyvinvointiyhteiskunnan luomisessa ja kehittämisessä, ja hän uskoi vankasti Pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon.

Palmen ajatuksien mukaan kaikkien yhteiskunnassa – niin köyhien kuin rikkaiden – tulisi hyötyä hyvinvointivaltion eduista. Hänen ajatuksissaan hyvinvointivaltio lisäisi myös rikkaiden turvallisuutta ja hyvinvointia.

Palme oli ja on todennäköisesti yhä Ruotsin kansainvälisesti tunnetuin poliitikko, jonka vahva luonne jakoi myös mielipiteitä. Häntä pidettiin myös toisaalta loistavana puhujana ja väittelijänä, muisteli Palmen yksi läheisimmistä työtovereista, ruotsalaisdiplomaatti Anders Ferm ruotsalaiselle Fokus-lehdelle.

Lue myös: Ex-kirjeenvaihtaja Kari Lumikero uskoo tietävänsä, kuka murhasi Olof Palmen: "Jos tekninen näyttö osoittaa toisin, niin sitten pitää ajatella asiaa uudelleen"

Palme kantoi globaalia vastuuta ja taisteli esimerkiksi kolonialismia ja rasismia vastaan. Hänen aikanaan Ruotsi avasi ovet myös monille pakolaisille.

Palme tuli tunnetuksi maailmalla etenkin Vietnamin sodan kriitikkona. Opetusministerinä ollessaan hän kohautti marssimalla mielenosoituksessa Tukholmassa Pohjois-Vietnamin suurlähettilään vieressä Yhdysvaltain Vietnamissa käymää sotaa vastaan.

Joskus Palme sai kritiikkiä siitä, että suhtautui liian ymmärtäväisesti Neuvostoliiton näkemyksiin kylmän sodan aikana.

– Hän oli mielestäni tuolloin (1960-luvun lopulla) liian yhdysvaltalaisvastainen, vaikka jaoin osan hänen kriittisistä näkemyksistään Vietnamin sotaa koskien. Vuosien aikana hänen amerikkalaisvastaisuutensa kuitenkin väheni ja hänestä tuli, ei ehkä enemmän poliittista keskustaa, mutta ymmärtäväisempi ja kykeneväisempi näkemään muiden ihmisten näkemykset, muisteli Britannian sosiaalidemokraattipoliitikko David Owen Ruotsin radiolle vuonna 2011.

Yhdysvaltojen lisäksi Palme kritisoi niin Etelä-Afrikan apartheid-hallintoa kuin Chilen sotilasvallankaappausta.

Lisbeth Palme oli koulutukseltaan lastenpsykologi ja työskenteli lasten oikeuksien puolesta.

Hän toimi muun muassa Ruotsin Unicef-komitean puheenjohtajana. Lisbeth Palme kuoli 87-vuotiaana vuonna 2018.

Murhan tunnustanut ainakin yli 130 ihmistä

Palmen epäillystä murhaajasta on esitetty lukuisia eri teorioita vuosien varrella. Ruotsin poliisi kertoi vuonna 2016, että Palmen murhan on ehtinyt jo tunnustaa yli 130 ihmistä.

Yksi epäillyistä oli sittemmin jo kuollut ruotsalainen, työttömyydestä ja alkoholi-ongelmista kärsinyt Christer Pettersson, jonka Ruotsin käräjäoikeus tuomitsi murhasta vuonna 1989. Myös Palmen vaimo Lisbeth tunnisti tämän murhaajaksi.

Hovioikeus kuitenkin kumosi tuomion riittämättömien todisteiden vuoksi.

Petterssonin kuulustelut ovat nostaneet myöhemmin kysymyksiä ja kritiikkiä. Ruotsin yleisradion SVT:n tutkiva Uppdrag granskning -ohjelma kertoi vuonna 2018, että Palmen murhaa tutkineessa poliisiryhmässä houkuteltiin päihteiden väärinkäyttäjiä isoilla rahasummilla todistamaan Petterssonia vastaan. Tiedot perustuivat ohjelman haltuunsa saamaan kuulustelunauhaan.

Yhden teorian mukaan Palmen surmasi taas niin sanottu "Skandia-mies" eli Stig Engström, joka työskenteli lähellä Palmen murhapaikkaa. Toimittaja Thomas Pettersson, joka selvitti murhaa yli vuosikymmenen ajan, väitti artikkelissaan että Engström oli inhonnut Palmea ja oli myös osannut ilmeisesti käsitellä aseita.

Engström oli myös yksi jutun silminnäkijöistä, jota poliisi kuulusteli useaan otteeseen. Engström esiintyi myös aktiivisesti mediassa tapauksen tiimoilta.

Myös ruotsalaislehti Expressen kertoi tiistaina, että sen tietojen mukaan tämänhetkisten epäilyjen kohteena olisi nimenomaan Engström. Engström kuoli vuonna 2000.

Toimittaja selvitti epäiltyä tekijää hunaja-ansan avulla

Palmen politiikan vuoksi hänen kuolemaansa on liitetty teorioita poliittisista motiiveista ja eri valtioiden tiedustelupalveluita.

Myös yksi maailman tunnetuimmista ruotsalaiskirjailijoista, vuonna 2004 kuollut Stieg Larsson keräsi valtavan määrän tietoa Palmesta ja tämän murhasta.

Vahvasti vasemmistolaisen Larssonin ajatus oli, että Palme joutui mahdollisesti murhatuksi Etelä-Afrikan toimesta, johtuen tämän kritiikistä apartheid-hallintoa kohtaan.

Ruotsalaistoimittaja Jan Stocklassa julkaisi vuonna 2018 kirjan Larssonin materiaaleihin ja omiin tutkimuksiinsa perustuen. Kirja on julkaistu myös suomeksi nimellä Stieg Larssonin tutkimukset – Kuka murhasi Olof Palmen?

Kirjassa Stocklassa päätyy teoriaan, jonka mukaan Etelä-Afrikan agentit murhasivat Palmen käyttäen apunaan Palmea vihanneita ruotsalaisia amatöörejä. Kirjan mukaan teko linkittyy myös ruotsalaiseen äärioikeistoon.

Kirjassa ei kerrota sen henkilön nimeä, jota Larsson epäili murhaajaksi, vaan tähän viitataan salanimellä Jakob Thedelin.

Kirjan tekoprosessi kuulostaa itsessään jo elokuvan juonelta. Stocklassa käytti esimerkiksi niin sanottua hunaja-ansaa houkutellakseen epäiltyä tekijää puhumaan. Stocklassen kuitenkin rakastui ja päätyi lopulta itse parisuhteeseen houkutuslintuna esiintyneen naisen kanssa.

Kirjan tiedot luovutettiin sittemmin syyttäjä Peterssonille, joka kertoi edistyneensä tutkinnassa kirjassa olevien uusien tietojen ansiosta. Hän kuitenkin totesi ruotsalaislehti Expressenille, ettei poliisi pidä Etelä-Afrikkaa koskevaa teoriaa kaikkein kiinnostavimpana.