34 vuotta mysteerinä pysynyt Olof Palmen murhatutkinta voi saada keskiviikkona lopullisen käänteen: Syyttäjä kertoo uusista todisteista tai tutkinnan päättymisestä

Pääministeri Olof Palme 7. helmikuuta 1983 kuvattuna Suomen vierailullaan. Lehtikuva
Julkaistu 07.06.2020 16:21
Toimittajan kuva

Sanni Mattila

sanni.mattila@mtv.fi

Ensi keskiviikkona Ruotsissa pidetään historiallinen tiedotustilaisuus pääministeri Olof Palmen murhatutkinnasta. Veriteko on ollut mysteeri 34 vuoden ajan.

Pääsyyttäjä Krister Petersson kertoo keskiviikkona, onko hänellä uutta näyttöä salamurhan ratkaisemiseksi vai päätetäänkö tutkinta. Syyttäjäviranomaisten tiedotustilaisuus pidetään aamupäivällä kello 10.30 Suomen aikaa. MTV Uutiset näyttää tilaisuuden suorana verkossa.

Syyttäjä Petersson on antanut julkisuuteen useita lausuntoja, joissa hän on väläyttänyt vihreää valoa murhamysteerin ratkeamiselle.

Petersson kertoi helmikuussa, että Palmen murhasta saatetaan nostaa uusi syyte ennen kesää tai sitten murhan tutkimukset lopetetaan kokonaan.

Lue myös: Syyttäjä lupaa päätöksen Palmen murhatutkinnassa heinäkuuhun mennessä

Uusia dna-todisteita ja Skandia-mies

Petersson ei tuolloin kertonut tarkemmin, mitä todisteita hän on saanut kasaan. Syyttäjä tyytyi toteamaan, että hän uskoo pystyvänsä selvittämään, kuka Palmen murhasi ja miten rikos tehtiin.

Kevään aikana tutkijaryhmä on ainakin kerännyt uusia dna-näytteitä, jotka lähetettiin oikeuslääketieteellisiin tutkimuksiin.

Vuosien varrella poliisilla on ollut lukemattomia tutkintalinjoja Palmen murhasta. Viime vuosina spekulaatioiden keskiöön on noussut niin sanottu Skandia-mies eli Stig Engström, joka on ollut tapauksessa todistajan asemassa.

Oli syyttäjän lopputulema mikä hyvänsä, Skandia-miestä ei enää voisi tuomita. Hän kuoli vuonna 2000.

Ruotsalaislehti: Olof Palmen murhan tekijä oli yksi ensimmäisistä silminnäkijöistä

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

44543566

Stig Engströmiä eli Skandia-miestä kuultiin useasti silminnäkijänä murhatutkimuksissa.

Epäilyttävä kirje

Murhan jälkeen Engström antoi lukuisia haastatteluja, joissa hän maalasi itsestään sankarimaista kuvaa, ja kertoi aina olleensa ensimmäisenä paikalla. Engström oli innokas auttamaan poliisia tapauksen selvittämisessä, ja jopa kritisoi poliisia siitä, että häntä ei ollut kutsuttu murhan rekonstruktioon.

Jopa murhan ensimmäinen tutkinnanjohtaja irvaili miehen tunkemisesta osaksi murhatutkimuksia.

Lisää aiheesta: Olof Palmen murhaa todistaneen "Skandia-miehen" kirje lapsuudenystävälle näki päivänvalon – tämä yksityiskohta yllätti

Toukokuussa poliisin tietoon tuli kirje, jonka Engström oli lähettänyt lapsuudenystävälleen pari vuotta murhan jälkeen, vuonna 1988 koulukaverusten jälleennäkemisessä. Engström oli kirjeessä kertonut todistaneensa Palmen murhaa, ja olevansa valmis kertomaan siihen liittyviä yksityiskohtia.

Ruotsalaislehti Expressenin mukaan Palmen murhaa selvittävä työryhmä on keväällä kuullut Engströmin toista lapsuudenkaveria Olle Madebrinkiä, jolle kirje oli päätynyt alkuperäiseltä vastaanottajalta.

Työpaikkansa perusteella liikanimen Skandiamannen saanut Engström työskenteli Skandia-yhtiössä mainoskonsulttina. Miehen taustasta on myöhemmin selvinnyt, että hän oli saanut koulutusta aseiden käsittelystä ja hänellä oli aseluvat. Mies inhosi Palmea.

Lue myös: Olof Palmen murhaa todistaneen "Skandia-miehen" kirje lapsuudenystävälle näki päivänvalon – tämä yksityiskohta yllätti

Kirjailija varma syyllisyydestä

Ruotsalaiskirjailija ja toimittaja Thomas Pettersson on seurannut tapausta tiiviisti ja kirjoittanut kirjan Skandia-miehestä. Hän on vakuuttunut miehen syyllisyydestä. 

– Olisin erittäin yllättynyt, jos Skandiamiestä ei pidetä syyllisenä, Petterson sanoo haastattelussa.

Kirjailijan mukaan Skandia-miehen syyllisyyttä tukevat yksityiskohtaiset havainnot, joita mies kertoi tehneensä yksin rikospaikalle sattuessaan. Petterssonin mielestä Engström on myös valehdellut poliisille ja käyttänyt eräänlaista “sekannusstaretegiaa”.

Lue myös: Selviääkö Olof Palmen murha viimein? Syyttäjä on kerännyt dna-näytteitä ja lähettänyt ne analysoitavaksi

Kirjailija moittii tapauksen tutkintaa. 

– Tämä jää historiankirjoihin tutkijoiden valtavana epäonnistumisena. Varsinkin niin sanotulle ensimmäiselle sukupolvelle, jonka eturintamassa oli (murhatutkija) Hans Holmér. Silloin asiat menivät pieleen ensimmäistä kertaa, ja heillä on tästä vastuu.

Muut keskeiset tutkintajalinjat ovat keskittyneet muun muassa kurdijärjestö PKK:hon, Etelä-Afrikan tiedustelupalveluun, Ruotsin omiin poliisiviranomaisiin ja Palmen yksittäisiin vastustajiin.

Lisää aiheesta: Palmen murhajutun syyttäjä: "Meillä on varsin selkeä kuva siitä, mitä tapahtui"

Tällainen oli murhailta

Ruotsin pääministeri Olof Palme, tuolloin 59-vuotias, oli palaamassa vaimonsa Lisbetin kanssa elokuvista perjantaina 28. helmikuuta 1989, kun tuntematon mies ampui häntä selkään Sveavägenin ja Tunnelgatanin risteyksessä Tukholman keskustassa.

Tekijä pakeni paikalta. Kello oli 23.21. Pääministeri oli poikkeuksellisesti liikkeellä ilman henkivartijoita.

Palme oli kiistelty poliitikko. Murhan motiivi ei kuitenkaan ole tiedossa.

Palme-jutussa ainoa tuomion saanut on Christer Pettersson -niminen mies, jonka Palmen vaimo väitti tunnistaneensa murhaajaksi myöhemmissä tutkinnoissa. Mies sai käräjäoikeudessa elinkautisen tuomion vuonna 1989, mutta hovioikeus vapautti hänet todistusaineiston puuttuessa.

Christer Pettersson kuoli syyskuussa 2004.

Christer Petterson

Tuomion saanut ja sittemmin vapautettu Christer Petterson oli työtön ja päihdeongelmainen.

Tuoreimmat aiheesta

Olof Palme