Huippu-urheilussa Olympiakomitean tehtävä on tukea lajeja ja urheilijoita.
Rion vuoden 2016 olympiakokemusten perusteella tuki pitää kanavoida tehokkaammin. Kun kakku ei ole kasvanut, Olympiakomitea viipaloi lihavampia siivuja yhä harvemmille.
Toimitusjohtaja Mikko Salonen, huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski ja huippuvaiheen ohjelmajohtaja Mika Lehtimäki kertoivat Olympiakomitean (OK) tehostamissuunnitelmista keskiviikkona Helsingissä.
Priorisointi tähtää parempaan menestykseen huippu-urheilussa. OK julkisti kuluvan olympiadin tavoitteeksi kymmenen olympiamitalia ja kymmenen paralympiamitalia Pyeongchangin 2018 talvikisoista ja Tokion 2020 kesäkisoista.
Tuen kohdistaminen aavistuksen runsaampana harvemmille vähentää tukea saavien lajien ja urheilijoiden määrää. Priorisoinnin seuraukset paljastuvat marraskuun lopussa, kun OK saa lajiliittojen kanssa yhteistyössä tehtävän arviointityön valmiiksi.
Ainakin parikymmentä lajiliittoa odottaa tukipäätöstä vavisten. Uudistuksessa joutuvat vastakkain joukkuelajit ja yksilölajit sekä olympialajit ja muut lajit.
Kakun mansikat lentopalloon
OK:n tuen piirissä on 45 lajia. Lehtimäki ei suostunut arvioimaan, mihin määrään lajit karsitaan.
- Meillä on 45 tukilajia, ja niistä parikymmentä on niin kutsuttua pientä lajia pienemmällä tuella. Tuesta 80 prosenttia menee jo nyt kärkilajeille, Lehtimäki kuvasi nykytilannetta.
Jos siitä tekee päätelmän, että kuuden miljoonan euron kokonaistuesta parikymmentä prosenttia menee uusjakoon, uudistusten talousvaikutus ei vaikuta menestyksen näkökulmasta järin suurelta. Ei etenkään, jos Tokion 2020 kisojen joukkueurheilutavoite merkitsee todella merkittävää lisäsatsausta lentopalloon.
Muut OK:n "sisäisten ja ulkoisten arviointien perusteella" tehtävät muutokset kuulostavat viilailuilta.
- Uudistamme roolit, vastuut ja toimintatavat niin, että koko järjestelmä toimisi samaan suuntaan, Kojonkoski muotoili.
- Meidän pitää olla muita nokkelampia, Lehtimäki tarkensi käytössä olevat keinot.
Menestys avaisi solmut
Kojonkoski esitteli strategisena valintana kolmion kansainvälisen menestyksen, osaamisen ja urheilun arvostuksen vuorovaikutuksesta. Toimitusjohtaja Saloselle kolmiosta kuoriutuu ratkaisua odottava yhtälö.
- En ole hyväksynyt, että urheilun taloudellinen tila on status quo, muuttumaton. Meidän täytyy löytää keinoja kasvattaa kokonaisresurssia, toista viikkoa uutta tehtäväänsä hoitava Salonen huomautti.
- Mutta kyse on vaativasta yhtälöstä.
Menestystä pitäisi saada "tässä ja nyt". Se voisi avata rahahanoja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Se kohentaisi urheilun imagoa. Ja pelastaisi urheilun muutosprosessissa pöhöttyneen Olympiakomitean riepottelulta.