Suomessa tällä hetkellä myönnettävät omakotitalojen rakentamiseen kohdistuvat lainat vaihtelevat yleisimmin noin 100 000 ja 400 000 euron välillä. Rakentajan kannattaa varautua myös yllättäviin menoihin.
Tyypillisin rakennuslaina on noin 250 000–300 000 euroa, kertoo Danske Bankin kuluttajalainoista vastaava johtaja Sari Takala.
Säästöpankkiryhmään kuuluvan Nooa Säästöpankin liiketoimintajohtaja Tommi Grönlund puolestaan kertoo, että pääkaupunkiseudulla keskimääräinen rakennuslaina on hieman suurempi kuin muualla Suomessa, noin 300 000–350 000 euroa.
Grönlundin mukaan rakennuslainan koosta on kuitenkin mahdotonta vetää suoraa johtopäätöstä taloprojektin kokonaishinnasta – rakennuslainoissa kun on yleensä mukana suuri omarahoitusosuus.
Harva rakentaa talonsa itse
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla niin sanotun avaimet käteen -talon rakennuttamisen kokonaisbudjetti on keskimäärin peräti 450 000–600 000 euroa.
Grönlundin mukaan selvästi suurin osa rakentamiseen myönnetyistä lainoista on avaimet käteen -talopaketteja varten. Talonsa kokonaan tai osittain itse rakentavista suurin osa on rakentamisen ammattilaisia.
– Valtaosa rakennuslainaa hakevista pariskunnista on asunut jo tovin omistusasunnossa. Moni myy vanhan asuntonsa alta pois ja saa omarahoitusosuuden sitä kautta. Vaihtoehtoisesti on säästetty pitkään tai käytetään lisävakuutena esimerkiksi kesämökkiä tai vanhempien vakuutta, Grönlund toteaa.
Omakotitalon rakennustyömaa Mellunmäessä Helsingissä 31. lokakuuta 2019. Lehtikuva.
Myös tonttien hinnat vaikuttavat merkittävästi siihen, minkä kokoinen rakennuslaina tarvitaan – monissa kunnissa tontin voi saada muutamalla kymmenellä tuhannella eurolla, kun taas esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tonttien hinnat lähtevät keskimäärin 100 000 eurosta ylöspäin.
Omakotitalon rakentamiseen haetaan lainaa yleensä yhdessä kumppanin kanssa.
Alle kymmenessä prosentissa tapauksista rakennuslainaa haetaan yksin. Suurin osa hakijoista on 35–45-vuotiaita, kertoo Danske Bankin Takala.
Budjetin ylityksiä usein maarakennustöistä
Danske Bankin kokemuksen perusteella alkuperäinen rakennuslainabudjetti, jonka perusteella sopivan kokoinen laina on myönnetty, ylittyy noin 30 prosentissa tapauksissa. Ylitys on yleensä muutamia kymmeniä tuhansia euroja.
Kun rakennetaan osittain tai kokonaan itse, yllättäviä menoja voi tulla oikeastaan missä tahansa rakennusvaiheessa.
Avaimet käteen -paketeissa yllätyksiä tulee Takalan mukaan useimmiten maarakennustöihin liittyen – pitääkin esimerkiksi paaluttaa, tai paalutus koskee suurempaa aluetta kuin oli alun perin ajateltu.
Paalutus on pohjarakennusmenetelmä, jota käytetään, kun rakennusalueen maaperä ei ole riittävän kantava rakentamista varten. Näin on usein etenkin peltotonteilla.
Omakotitaloja Maunulassa Helsingissä 31. lokakuuta 2019. Lehtikuva.
Aktian Uudenmaan aluejohtaja Oscar Taimitarha kertoo, että Aktian yleisen kokemuksen perusteella budjetti ylittyy lähes aina.
Maarakennustöiden arvioiminen on hankalaa, mutta myös materiaalivalinnoissa poiketaan usein niin sanotusta peruslaadusta, jonka mukaan avaimet käteen -talon hinta on laskettu.
– Lisäksi voi tulla muun muassa pihaan tai autotalliin liittyviä kustannuksia, joita ei ole välttämättä osattu ennakoida, Taimitarha toteaa.
Nooa Säästöpankin kokemuksen perusteella budjetti heittää noin puolessa rakennushankkeista. Ylitykset vaihtelevat pankin mukaan usein noin 10 000 eurosta noin 80 000 euroon.
Asiaan vaikuttaa paljon esimerkiksi talon koko. Grönlundin mukaan perustasoa kalliimpia ratkaisuja valitaan etenkin keittiöön ja kylpyhuoneeseen sekä muihin sisustusmateriaaleihin.
Pankki ei halua, että talo jää kesken
Lähtökohtana on, että pankki lähtee mukaan vain toteuttamiskelpoisiin projekteihin, ja vaikka tulisi yllätyksiä, talo rakennetaan valmiiksi aina, kertoo Aktian Taimitarha.
– Emme halua tilanteeseen, jossa talo jää kesken ja joudumme myymään sen keskeneräisenä. Keskeneräisen talon arvo on markkinoilla merkittävästi pienempi kuin siihen satsatut rahat, Taimitarha painottaa.
Tämän vahvistavat myös Grönlund ja Takala. Keskeneräinen kohde on huono ratkaisu sekä asiakkaalle että pankille, ja onkin äärimmäisen harvinaista, että pankin rahoittama talo jäisi kesken. Budjettien ylityksiin reagoidaan siis yleensä lisärahoituksella.
Tällaisilta tilanteilta pyritään Grönlundin mukaan välttymään sillä, että rakennuslainaa haettaessa käydään asiakkaan kanssa tarkkaan läpi hankkeen kustannukset, otetaan huomioon sudenkuopat ja suunnitellaan, miten varaudutaan myös mahdollisiin budjetin ylityksiin.