Venäjän perusteettomasti sieppaama sotavanki vai rajan yli soluttautunut rikollinen? Ukrainan ja Venäjän käsitykset Nadja Savtshenkosta ovat ristissä perusteita myöten. Ukrainan ilmavoimien ensimmäisellä naislentäjällä ja kuukauden syömälakossa olleella 33-vuotiaalla ei ole epäselvyyttä omasta asemastaan.
– Olen antanut sanani: En peräänny ennen sitä päivää kun palaan Ukrainaan tai elämäni päättyy Venäjällä, Savtshenko kirjoitti avoisessa kirjeessä aiemmin tässä kuussa.
Syytteenä kahden venäläistoimittajan kuolema
Kaksi tulkintaa Nadja Savtshenkon vangitsemisesta Luhanskin alueella kesäkuussa 2014:
Venäjä: Savtshenko antoi radiolla koordinaatit kranaattikeskitykselle, jolla tarkoituksella surmattiin rintamalla raportoimassa olleet kaksi venäläistä toimittajaa. Myöhemmin hän ylitti rajan jalkaisin laittomasti Venäjälle, missä jäi kiinni.
Ukraina: Itä-Ukrainan kapinalliset ottivat Savtshenkon vangiksi kesken sekavan taistelutilanteen ja luovuttivat hänet edelleen Venäjälle. Savtshenko oli ollut jo tunnin pidätettynä kun kranaattituli surmasi venäläisen toimittajakaksikon.
Viime kesänä vangiksi joutuneen Savtshenkon lupauksen pahaenteinen osa on tullut lähemmäs – hän aloitti syömälakon 22. joulukuuta. Asianajaja varoitti alkuviikosta, että Moskovassa eristyksissä pidettävä Savtshenko voi kuolla vankeudessa.
Kansallissankariksi nostetun naispilotin kohtalo on ollut Ukrainassa esillä lähes kaikissa yhteyksissä. Viimeksi keskiviikkona presidentti Petro Poroshenko muisti vaatia Savtshenkon vapauttamista Venäjän presidentille Vladimir Putinille lähettämässään kirjeessä.
Muun muassa Twitterin välityksellä #FreeSavchenko-kampanja on levinnyt myös Ukrainan rajojen ulkopuolelle.
Ukrainan sodassa on toki otettu lukuisia muitakin vankeja, ja heitä on usein myös marssitettu kameroiden eteen. Tutkijatohtori Jussi Lassila Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista muistuttaa, että propaganda on yksi vangeista saatava hyöty sotilaallisten tietojen tai neuvotteluvalttina olon ohella.
– Heidät voidaan kuvata joko vastapuolen nilkkeinä tai sitten viattomina ressukoina pahan hallinnon palveluksessa, Lassila sanoo.
Propaganda kolahtaa omaan nilkkaan?
Tässä mielessä toiminta Ukrainan sodassa on ollut tutkijan mukaan hyvinkin perinteistä. Propagandan kolahtaminen usein omaan nilkaan on sekin tuttua jo lentolehtisten ajoilta. Sosiaalisen median aikakaudella ennakoimattomien seurausten vaara voi olla propagandan levittäjälle kuitenkin aiempaa suurempi, Lassila arvioi.
Venäjän osalta tämä näkyi muun muassa malesialaiskoneen alas ampumista seuranneissa viestintäponnisteluissa. Tästä huolimatta suuri osa venäläisestä nettiyhteisöstä ei usko selitystä, jonka mukaan kapinalliset eivät ampuneet konetta alas.
– Jos nyt Savtshenko kuolisi, tarvittaisiin todennäköisesti valtava määrä erilaisia informaatio-operaatioita sen osoittamiseksi, ettei tämä ole heidän vika, Lassila ennustaa.
Suuren kansainvälisen huomion saanut Nadja Savtshenko voikin osoittautua Venäjälle hankalaksi vangiksi. Yhä hankalammaksi tapaus muuttui, kun Savtshenko valittiin vangitsemisensa jälkeen kansanedustajaksi Ukrainan parlamenttiin ja myöhemmin Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen jäseneksi.
– Hänen tapauksensa on hyvin politisoitu. Ehkä tämä on niitä harvoja kertoja, kun nälkälakko todella toimii, sanoo Savtshenkon luona useasti vieraillut venäläinen ihmisoikeusaktivisti Anna Karetnikova Guardian-lehdessä.
Savtshenko selvitti aikanaan sitkeästi tiensä lentäjäkoulutukseen ja taisteluhelikopterin ohjaimiin Ukrainan sotilashallinnon vastusteluista huolimatta. Kun häntä ei lähetetty taistelemaan Itä-Ukrainaan, Savtshenko päätti lähetä paikalle vapaaehtoisjoukoissa tavalliseksi rivisotilaaksi.
– Hän on valinnut tiensä eikä halua kuulla yhtään neuvoja tässä asiassa, Karetnikova kuvaa syömälakkoilevan vangin päättäväisyyttä.