Sotavankeina olleet ukrainalaistaistelijat palaavat rintamalle – rekrytoinnissa kuitenkin suuria haasteita

Legendaarisiin Azovstalin tehdasalueen puolustajiin Mariupolissa kuulunut Juri Fenjuk vapautui Venäjän sotavankeudesta vankien vaihdossa viime keväänä. Hän oli taistellut Ukrainan riveissä vuosien ajan jo ennen Venäjän suurhyökkäystä, joten moni oletti miehen tehneen osansa.

– Tietenkään minua ei haluttu takaisin, ei vähiten siksi, että olin haavoittunut ja ollut vankina, 34-vuotias Fenjuk kertoo AFP:lle Lymanissa lähellä rintamalinjaa.

Sukulaisten vetoomukset kaikuivat kuitenkin kuuroille korville, kun Fenjuk palasi taistelutehtäviin.

– Se oli minun päätökseni. Olen aikuinen mies, hän sanoo.

Fenjukin mukaan oli mahdotonta jäädä sivuun, kun miehiä jatkuvasti kuolee. Hän arveli sotakokemuksiensa olevan vielä hyödyksi.

– Meidän täytyy jatkaa, koska tämä ei lopu ihan helposti, Fenjuk perustelee ja sulkee pois mahdollisuuden neuvotteluista tai antautumisesta.

Myös 28-vuotias Svjatoslav Siryi jäi vangiksi Azovstalissa ylivoimaista vihollista vastaan käydyn sitkeän puolustustaistelun jälkeen. Hän kuvailee hetkeä traumaattiseksi.

– Kaiken sen helvetin jälkeen joutuu vielä antautumaan maailman pahimmalle viholliselle. Kohtalo ja henki riippuvat täysin tuosta julmasta vihollisesta, Siryi muistelee.

Lue myös: Zelenskyi vetoaa jälleen kongressiin

Sotilaiden keski-ikä 43 vuotta

Molemmat entiset sotavangit kertovat jatkuvasta pahoinpitelystä ja tovereidensa kuolemasta sotavankeudessa. Eikä koettelemus ole kaikkien osalta ohi, Ukrainan mukaan noin 900 Azovstalin puolustajaa on yhä Venäjän hallussa. Tämä helpotti myös Siryin päätöstä palata sotimaan.

– Ajattelen ihan joka päivä heitä kaikkia, joiden kanssa olin, ja toivon heidän palaavan pian. Siitä tunteesta ei pääse eroon ennen kuin kaikki veljet ovat vapaana, Siryi kertoo.

Hiljattain naimisiin mennyt mies sanoo vaimonsa ymmärtävän päätöksen.

– Hän tuntee minut erittäin hyvin. Vaimoni ajattelee samalla tavalla. Jos minä en lähtisi, hänen täytyisi mennä, Siryi kertoo.

AFP:n Itä-Ukrainassa tekemissä useissa haastatteluissa sotilaat uhkuvat taistelutahtoa. Laajemmin tarkasteltuna Ukrainalla on kuitenkin suuri ongelma saada rintamalle tarpeeksi sotilaita. Heitä tarvittaisiin sekä paikkaamaan tappioita että antamaan mahdollisuus lepoon tauotta jopa kaksi vuotta sotineille miehille.

Tilanteen heikkenemisestä kertoo selvää kieltä pelkästään se fakta, että ukrainalaissotilaiden keski-ikä nousi viime syksynä jo 43 vuoteen eli noin kymmenen vuotta korkeammaksi kuin laajamittaisen sodan alkaessa.

"Huonot komentajat" pelottavat

Politico-verkkolehden Kiovassa haastattelema 28-vuotias Artem pitää lippistä syvällä päässään ja aurinkolaseja myös julkisissa sisätiloissa. Hän välttelee viranomaisia, jottei tulisi määrätyksi asepalvelukseen.

Artem sentään uskaltautuu ulos asunnostaan. Monet muut asepalveluksen välttelijät eivät tee sitäkään.

– Minulla on ystäviä, jotka ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi sodan alussa, ja he ovat yhä taisteluissa. Kyseessä on yhdensuuntainen lippu, Artem sanoo.

Ruotsin ulkopoliittisen instituutin tutkimuksessa lainataan helmikuussa julkaistua mielipidekyselyä, joka tehtiin asevelvollisille miehille, jotka eivät ole tällä hetkellä asepalveluksessa.

Kyselyssä selvä enemmistö vastaajista piti laajemman liikekannallepanon toteuttamista tarpeellisena mutta korosti samalla, että sen täytyy olla oikeudenmukainen ja hyvin järjestetty. Taustalla lienevät tapaukset, joissa palvelukseen määräämiset ovat olleet sattumanvaraisia tai joissa korruptio on mahdollistanut vapautumisen lahjuksilla. Tuhansien asevelvollisuusikäisten miesten kerrotaan myös paenneen ulkomaille, vaikka se on laitonta.

Kyselyn mukaan suurimmat syyt sotapalveluksen välttelemiselle, oman hengen ja terveyden suojelemisen lisäksi, olivat huoli riittämättömästä koulutuksesta tai varusteista.

Usko asevoimien upseeriston osaamiseen ei myöskään vaikuta olevan korkealla. "Huonon komentajan" alaisuuteen päätyminen pelotti vastaajia jopa enemmän kuin joutuminen venäläisten vangiksi.

"Olisi vaikeaa muuallakin Euroopassa"

Liikekannallepanoa koskevaa lakia on yritetty uudistaa Ukrainassa jo jonkin aikaa, ja se hyväksyttiin alustavasti Ukrainan parlamentissa helmikuussa. Todennäköisesti poliittinen pallottelu herkän asian ympärillä vielä jatkuu, eikä Ukrainalla olisi siihen aikaa, koska kesän koittaessa Venäjän pelätään aloittavan uuden laajamittaisemman hyökkäyksen.

Ukraina tarvitsisi kiistatta riveihinsä satojatuhansia uusia sotilaita. Presidentti Volodymyr Zelenskyin neuvonantaja Myhailo Podoljak on kuitenkin muistuttanut, ettei kyseessä ole vain ukrainalainen ongelma.

– Luulen, että tällaista liikekannallepanoa olisi lievästi sanottuna hyvin vaikeaa toteuttaa missään Euroopan maassa, jopa vaikeampaa kuin Ukrainassa, hän sanoo.

Ukrainalaispoliitikot ovat myös muistuttaneet, ettei lännen riittämätön aseapu ja ukrainalaiskomentajien toistuvat valitukset ammusten loppumisesta ole omiaan edistämään liikekannallepanon toteutusta.

Sotaan palanneiden Fenjukin ja Siryin entiset Azov-joukot ovat ruotsalaistutkimuksen mukaan poikkeus säännöstä. Niistä muodostettu Ukrainan asevoimien 3. erillinen hyökkäysprikaati on onnistunut rekrytoinnissaan hyvin muun muassa tehokkaan mainoskampanjan ansioista. Siinä on korostettu kunnollista koulutusta ja sotilaiden keskinäistä tukea sekä heidän omaisistaan huolehtimista.

Lue lisää: Zelenskyi varoittaa Ukrainan joutuvan perääntymään ilman apua