Kuinka usein olet pukenut taideteoksen päälle? Entä oletko koskaan lainannut taidetta? Kumpikin on mahdollista Rikardinkadun kirjastossa Helsingissä.
Helsinkiläisen Onerva Luoman näyttely Vie minut pois täältä (vaikka en tiedä onko sellaista paikkaa) on käsitetaideteos, jossa Luoma pohdiskelee, millainen voisi olla merkityksellinen vaatesuhde ympäristökatastrofissa ja miten vaate voitaisiin nähdä jonakin muuna kuin vain tavarana, jonka voi myydä tai ostaa.
Helsingin Rikardinkadun kirjastossa esillä oleva näyttely on syntynyt Luoman mukaan pitkän ajan kanssa ja näyttely onkin ollut jo kerran esillä Vallilan kirjastossa vuosi sitten, jossa se sai ensiesityksensä.
Tämän jälkeen hän on selvittänyt, minne näyttely voisi rantautua seuraavaksi.
Rikardinkadun kirjastossa näyttely on heinäkuun loppuun asti, jonka jälkeen se siirtyy kuukaudeksi Vuosaaren kirjastoon ja sieltä kuukaudeksi Porvoon kirjastoon.
"Jossain vaiheessa ihmiset kyselivät, että voisiko niitä ostaa"
Luoma kertoo aloittaneensa työskentelyn noin kolme vuotta sitten. Pukusuunnittelijaksi valmistunut ja alan parissa työskentelevä Luoma aloitti työskentelyn vielä korona-ajan vallitessa.
– Olin juuri valmistunut ja teatterit olivat kiinni. Minulla oli kahdeksan neliön työpiste jaetussa työhuoneessa eikä siellä pystynyt tekemään kaikkia kankaanpainannan juttuja, joten aloin maalaamaan vaatteita, hän taustoittaa.
Vaatteita syntyikin Luoman mukaan yllättävän paljon ja hän alkoi julkaista kuvia niistä sosiaalisessa mediassa.
– Jossain vaiheessa ihmiset kyselivät, että voisiko niitä ostaa. Mulla oli siitä sellainen tietty outo inhon tunne, että en mä halua niitä myydä.
Luoma ystävänsä kuvaamana näyttelyssä lainattavina olevien vaatteiden keskellä.
Lopulta ajatus vaatteiden viemisestä juuri kirjastoon syntyi. Luoma ei uskokaan, että vastaavaa ideaa olisi toteutettu missään muualla. Kirjasto itse tilana onkin hänestä erittäin tärkeä osa näyttelyä ja sen kokonaisuutta.
Siinä missä taidegalleria tai museo saattaisi jättää osan kävijöistä ulkopuolelle, antaa kirjasto kaikenlaisille ihmisille ja kaikille mahdollisuuden osallistua näyttelyyn.
– Se teos ei ole niin ikään ne vaatteet, vaan se on teko myös viedä ne kirjastoon. Niillä on se matka, minkä ne tekevät niiden ihmisten kanssa, jotka niitä lainaa.
Lue myös: Taidetta taiteen sisällä: Vincent van Goghin maalauksesta löytyi yllättäen taiteilijan salattu omakuva
"Vähän semmoisia päiväkirjamerkintöjä"
Luoma kertoo näyttelyn vaatteiden olevan valmisvaatteita, jotka on hankittu kierrätyskeskuksista, elokuva- ja televisiotuotantojen puvustamoiden lunastuksista tai Luoman omasta vaatekaapista. Yhteensä vaatteita on valmistunut 55, joista kaikki ovat myös maalauksia. Suurin osa niistä on paitoja, mutta myös housuja, mekko ja liivejä sekä yksi hame ja yhdet shortsit löytyvät kokoelmasta.
Erityisesti paidat sopivat Luoman mukaan hyvin kaikenlaisille ihmisille, eivätkä näyttelyn vaatteet ole suunnattu tietyn kokoisille tai tiettyä sukupuolta edustaville ihmisille.
Maalaus on kiinnitetty kankaaseen, jonka vuoksi ne kestävät Luoman mukaan myös "ihan normaalia pesua". Tiettyä teemaa maalatuilla vaatteilla ei ole ja Luoma kertoo maalanneensa jokaisen vaatteen intuitiolla ja tietyssä hetkessä.
– Ne ovat vähän semmoisia päiväkirjamerkintöjä.
Hän myös kertoo työstäneensä lopulta vaatteita yli vuoden verran muiden töiden ohessa. Tämän vuoksi ne ovatkin "taltioineet vähän tietyn päivän tunnelmaa".
Lue myös: Oodin aulaan 84 vuotta myöhässä palautettu kirja nousi kansainvälisiin uutisiin
Kiinnostusta on riittänyt kirjastossa
Kirjasto on hiljainen, mutta osa pysähtyy ihmettelemään kattoon ripustettuja värikkäistä kankaita, joissa roikkuu henkareiden avulla yhtä värikkäitä vaatteita. Yksi asiakas tiedustelee, miten lainatun vaatteen voi palauttaa.
Aiemmin päivällä näyttelyssä oli hetkellisesti Rikardinkadun kirjaston johtajan Juha Kortesluoman mukaan vain kaksi vaatetta. Nyt niitä roikkuu henkareissa noin reilu kymmenen. Vierailun aikana kuitenkin määrä jo vähenee.
Kortesluoman mukaan aina ei ole varmaa, kuinka paljon vaatteita kirjastossa on tietyllä hetkellä. Myös palautettujen vaatteiden tuomisessa takaisin näyttelytilaan saattaa mennä hetki. Näyttely onkin Kortesluoman mukaan ollut suosittu.
– Paljon siitä on kyselty ja media on ollut kiinnostunut.
Kortesluomalla ei ole tiedossa, kuinka paljon vaatteita on tarkalleen lainattu tähän mennessä.
– On ne kiertäneet kaikki varmaan ainakin kerran lainassa, kymmeniä lainoja joka tapauksessa, hän pohtii.
Katso yllä olevalta videolta, millaisia ajatuksia Juha Kortesluoman mukaan kirjaston henkilökunnassa on herännyt näyttelyn myötä ja voitaisiinko kirjastossa toteuttaa myös jatkossa vastaavaa toimintaa.
Näyttelyssä on hetkellisesti saattanut olla saatavilla vain muutama vaate.
Vaatteet tulleet aina hyvässä kunnossa takaisin
Näyttely aloitti Rikardinkadun kirjastossa kesäkuun alussa, jossa se on vielä heinäkuun loppuun. Lainaamista varten asiakas tarvitsee vain kirjastokortin.
Erona normaaliin on, ettei vaatetta voi lainata tai palauttaa itsepalvelupisteellä, vaan asiointi täytyy tehdä henkilökunnan kanssa. Lisäksi asiakas on vastuussa vaatteen pesemisestä ja silittämisestä.
Laina-aikaa vaatteella on viikko ja asiakas voi lainata enintään kaksi vaatetta kerrallaan.
Luoman mukaan hänet yllätikin se, kuinka monenlaiset ihmiset ovat päätyneet lainaamaan vaatteita: kaiken ikäiset, eri sukupuolia edustavat.
Toisena yllätyksenä tuli, kuinka hyvässä kunnossa vaatteet ovat tulleet aina takaisin niin ensimmäisessä näyttelyssä Vallilassa kuin nyt Rikardinkadulla.
– Vallilan jälkeen kaikki palautuivat ja olivat hyvässä kunnossa. Aina on tosi hyvin pesty.
– Luulen, että se on ikään kuin yhden oikean henkilön luottamuksen osoitus muita ihmisiä kohtaan.
Vaatteiden lainaajilla on mahdollisuus lähettää Luomalle myös tarinoita ja kokemuksia lainaamisesta. Tätä kautta Luoma on saanut myös tietää, millaista elämää vaatteet ovat eläneet.
Näyttelyn ollessa Vallilan kirjastossa yksi mekoista oli päätynyt Vogueen suomalaisen lasitaiteilijan päällä. Tänä kesänä vaatteet ovat olleet esimerkiksi tanssitapahtumassa, festareilla, kesäjuhlissa ja juhannuksen vietossa.
– Festareilla ollut henkilö laittoi myös viestiä, että hän oli nähnyt siellä muillakin näitä samoja vaatteita.
Näyttelytila on vuorattu vaatteiden kuoseihin sopivilla kankailla.
"Pakko tulla katsomaan"
Helsinkiläinen Niina Salonen on myös löytänyt paikalle näyttelyyn yhdessä lasten kanssa. Salonen kertoo lukeneensa näyttelystä etukäteen jo aiemmin.
– Heti mietin, että pakko tulla katsomaan minkälaisia vaatteita täällä on.
Salonen harkitseekin myös vaatteen lainaamista. Ensin täytyy kuitenkin katsoa, mitä on tarjolla. Salonen myös toivoo, että Helsingissä olisi mahdollisuus vastaavaan toimintaan useammin ja myös muualla.
– Ehdottomasti, aivan mahtava idea.
Katso yllä olevalta videolta, minne Salonen harkitsee pukevansa lainatun vaatteen päälleen.
Kirjasto mahdollistaa moneen
Näyttely on saanut Luoman pohtimaan myös ajatusta siitä, että kaikkea ei tarvitse itse omistaa. Ajatus päteekin myös vaatteisiin ja tämän vuoksi näyttelyn yksi tavoite on saada sen kokija pohtimaan omaa vaatesuhdettaan.
– On kiehtova ajatus, ettei kaiken tarvitse liittyä omaan identiteettiin tai omaan tarinaan vaan esineet voivat olla siitä irrallisempia, hän pohtii.
Luoman mielestä olisi hyvä, että myös vaatteiden lainaaminen yleistyisi ja normalisoituisi.
Hän kokee kirjaston olevan myös erinomainen paikka tälle.
– Se on harvoja paikkoja, johon voi mennä viettämään aikaan ilman että tarvitsee ostaa mitään. Se on niin tavallista kirjaston kontekstissa, että ihmiset omistavat yhteisiä asioita.
– Kyllähän nykyään on aika paljon kaikenlaista, mitä voi lainata kirjastoista. Olisihan se hyvä myös muuttaa ajattelutapaa ja kehittyä, mutta se vaatii meidän yhteiskunnaltamme paljon muuttumista ja ihmisten ajatusten muuttumista.