Äärijärjestö Talebanin valtaannousu on synnyttämässä pakolaisaallon, joka tuo parempaa elämää etsiviä afganistanilaisia myös Eurooppaan.
Suomalaiset poliikot ovatkin jo puhuneet julkisuudessa pakolaiskiintiön korottamisen puolesta ja vastaan. Talouselämän päätoimittajan Jussi Kärjen mielestä luvuista ei kannata väitellä vielä.
– Toimenpiteenä on järkevää katsoa tilannetta pakolaiskiintiöiden kautta, eikä sillä lailla, että katsotaan, miten ne reunavaltiot siellä pärjäävät, Kreikka ja muut, Kärki sanoo.
Lue myös: Pakolaisneuvonta vaatii viranomaisilta ja päättäjiltä tekoja viipymättä, jotta heikoimmassa asemassa olevat saadaan turvaan Afganistanista – neuvonta on ruuhkautunut Afganiin liittyvistä kyselyistä
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on peräänkuuluttanut suunnitelmaa sen varalta, että vuoden 2015 pakolaiskriisin kaltainen tilanne toistuu.
Kärki ei odota yhtä vaikeaa tilannetta kuin kuusi vuotta sitten, mutta pitää tärkeänä, että etenkin Euroopan unionilla olisi suunnitelma pakolaisten varalle.
– En ole kauhean toiveikas siitä, miten EU selviytyy tästä tälläkän kertaa. Onko Turkki taas ensin kiristämässä EU:ta ja katsotaan sitten, mitä tapahtuu.
Sekä Kärki että Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson peräänkuuluttavat Euroopan unionin roolia kriisin hoitamisessa.
Petterssonin mielestä EU:n jäsenmaiden välinen yhteistyö on keskeisessä roolissa. Pitäisi myös tehdä sellaisia suunnitelmia, joilla mahdollinen vuoden 2015 kaltainen pakolaiskriisi vältettäisiin.
– Sanon tämän ihmisenä, joka oli töissä EU:ssa silloin, kun sitä sössittiin. Tämä on pitkäaikainen suuri sössiminen, että Turkki pääsee kiristämään meitä [EU:ta] ja kohtelemaan kauhealla tavalla turvapaikanhakijoita. En tiedä, onko opittu mitään, Pettersson sanoo.