Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) kommentoi MTV Uutiset Liven haastattelussa kulttuurialan ahdinkoa ja pohti alan tulevaisuutta.
Oli torstai 12. maaliskuuta 2020. Pääministeri Sanna Marin (sd.) ilmoitti hallituksen tiedotustilaisuudessa, että kaikki yli 500 hengen yleisötapahtumat perutaan toukokuun loppuun saakka.
Eikä se vain siihen jäänyt: kulttuuriala on ollut enemmän tai vähemmän kiinni jo vuoden. Hätä on suuri niin isojen toimijoiden kuin yksittäisten freelancereina alalla työtä tekevien keskuudessa.
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon haastattelu on katsottavissa kokonaisuudessaan alla – katso, miten ministeri vastasi kysymyksiin!
Miten vaikeaa tilannetta kommentoi tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.)?
– Kulttuuri ja tapahtumat laajemmin on toimialana tutkitustikin lentoliikenteen jälkeen eniten kärsinyt toimiala, elinkeino, ammattikunta, ministeri Saarikko aloittaa vastauksensa.
– Tekijät ovat kärsineet, mutta myös kaikki ne, jotka kulttuurista nauttivat, tapahtumassa kävijät, kaikki me olemme kärsijöitä, hän jatkaa.
Ministeri sai haastattelun aluksi luettavakseen muutaman alan tekijän kertomuksen siitä, miten koronakriisi on heitä kohdellut.
Aidot tarinat ovat sydäntä riipaisevia: Mielenterveys ja talous ovat olleet monella rajusti koetuksella – itkulta tai omaisuuden myynniltä ei olla vältytty.
– Ehkä nämä kaikki lohduttomat kertomukset kuvastavat sitä, että kun ajanjakso on pitkittynyt, tilanne on muuttunut yhä epätoivoisemmaksi, ministeri sanoo viitaten edellä mainittuihin tarinoihin.
Lue myös: Niila, 47, menetti kaikki tapahtuma-alan työnsä koronan vuoksi: "Tulevaisuutta on mahdotonta suunnitella – varmasti moni vaihtaa alaa, koska ei ole varaa odottaa"
Ymmärrys ei ole riittänyt – ”En puolustele, en selittele”
Ministeri myöntää, ettei kulttuurialan taloudellinen tuki ole ollut helppoa päättäjille.
– Se on varmasti ollut monen mielestä riittämätöntä tai se ei ole kohdistunut oikeudenmukaisesti. En puolustele, en selittele, mutta haluan yrittää kuvata, miksi näin on käynyt, hän toteaa.
Saarikon mukaan kulttuurialan laajassa arvoketjussa on ollut paljon sellaisia toimijoita, joiden ei ole aiemmin tarvinnut turvautua sosiaaliturvaan tai hakeutua muiden valtion tukien piiriin.
Hänen mukaansa kulttuuriala on ollut toimialana valtion tuen näkökulmasta monella tapaa vieras.
– Ensinnäkään ymmärrystä koko arvoketjulle ei ole ollut varmasti päättäjillä näin laajasti, kun vasta tämän kriisin myötä, ministeri kuvastaa tilannetta.
Saarikon mukaan päättäjillä ei ole ollut käytössään ”työkalupakkia, josta ottaa käyttöön välineitä” nopeasti ja täsmällisesti.
– On pitänyt vähän kädestä suuhun elää ja luoda tukimalleja, joissa joka kierroksella niiden saamisen kriteerejä on avarrettu, parannettu – yritetty tunnistaa ne epäkohdat, joista on tullut moitteita ja sitä kautta laajentaa tuen saajien piiriä.
Saarikko listaa, että kulttuurialalla on yrityspohjaista ja valtiopohjaista toimintaa sekä myös freelanreita.
– Tämä freelancereiden kokonaisuus on ollut varmasti kaikkein monimutkaisin ja siihen liittyy suurinta pettymystä – sen tunnistan, hän toteaa rehellisesti.
– Siksi opetus- ja kulttuuriministeriössä (OKM) valmistellaan nyt tälle keväälle vielä uutta aiempaa euroiltaan isompaa tukipakettia freelancereille, ministeri vakuuttaa.
Lue myös: MTV antoi Annika Saarikolle luettavaksi traagisia tarinoita kulttuurialan tekijöiden korona-ahdingosta – näin ministeri reagoi
Näin kulttuurialaa on tuettu
Viimeisimpänä kulttuurialan tukimuotona on julkisuudessa esitelty tapahtumatakuu, eli takuutuki, johon on ministeri Saarikon mukaan haettu esimerkkiä maailmalta. Saarikon mukaan tapahtumatakuun on tarkoitus olla eräänlainen toivon kipinä – rohkaistus tapahtumien toteutukselle.
– Sen tavoite on olla ikään kuin julkisin varoin toteuteutettava selkänoja sille, jos ajatus avoimesta ja kokoontumisia sallivasta kesästä ei jostain syystä toteutuisikaan, ministeri kuvaa.
Tapahtumatakuun esityksen lausuntokierros päättyi viikko sitten. Saarikon mukaan esitystä kommentoitiin paljon, ja nuo kommentit tullaan ottamaan tulevaisuudessa huomioon.
– Kaikkein parastahan tietysti on se, jos sitä takuutukea ei niin paljon tarvittaisi, vaan kesällä voitaisiin jo järjestää asioita – varmasti pienimuotoisimmin, Saarikko maalailee.
Kulttuuri- ja tapahtuma-alan tukikokonaisuus on laaja kokonaisuus, johon kuuluu kulttuuri, urheilu ja muu tapahtumatuotanto.
– Kulttuurialaa on avustettu tämän kuluneen vuoden aikana sekä tukena, apurahoina, verottomina apurahoina alueilla jaetusti freelancer-toimijoille – siis yksittäisille taiteilijoille, joiden leipä on käytännössä on kadonnut kokonaan.
– Toinen kokonaisuus on kustannustuki – se sama tuki, jota kaikki yritykset voivat hyödyntää niistä kuluista, joita koituu korona-aikana, kun tuloja ei tule.
Saarikon mukaan kustannustuen kriteerejä on "rukattu" paremmiksi, jotta tuki soveltuu paremmin myös kulttuuri- ja tapahtuma-alalla, jossa ansaintalogiikka on hyvin erilainen kuin monilla muilla aloilla.
– Muun muassa näistä kriteereistä täydennettynä vielä julkisen palvelun tukieuroille, jotka ovat kohdistuneet vaikkapa museoihin, kulttuurilaitoksiin ja teattereihin – näitä tukia on jaettu pitkälti toistasataa miljoonaa euroa, ministeri summaa.
Lue myös: Suomen kulttuurifestivaalien kattojärjestö: Tapahtumatakuu toimii huonosti, eikä riitä korvaamaan kesällä syntyviä tappioita
Lue myös: Muusikot ottavat kantaa kulttuurialaa kritisoivaan keskusteluun – humoristisella videolla on myös syvempi tarkoitus
Ovatko kulttuurialan rajoitukset olleet laillisia?
Tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö Tapahtumateollisuus jätti maaliskuun alussa oikeuskanslerille kantelun eduskunnan toiminnasta.
– Tapahtumateollisuus pyytää oikeuskansleria tutkimaan, onko eduskunnan päätöksenteko ja tapahtumaelinkeinonharjoittajien kohtelu ollut perustuslain vastaista, kantelussa todettiin.
Oikeuskansleri antoi ratkaisunsa Tapahtumateollisuuden kanteluun maaliskuun lopussa.
– Lähetän tämän vastaukseni sekä kantelun työ- ja elinkeinoministeriöön sekä opetus- ja kulttuuriministeriöön huomioon otettavaksi vireillä olevassa valmistelussa, oikeuskansleri sanoi ratkaisussaan, jossa ei nähty tarvetta jatkotoimenpiteille.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) ei kommentoi asiaa, sillä Saarikko on avainministeri kulttuurialaan liittyvissä asioissa – myös laillisuuskulmaa tarkastellessa.
Kysyimmekin ministeri Saarikolta, onko kulttuurialaan korona-aikana suunnatut rajoitukset olleet laillisia?
Vastauksensa aluksi ministeri Saarikko huomauttaa, että Suomen sulkemisen ja avaamisen suhteen päättävänä elimenä on ollut Valtioneuvosto.
– En voi sanoa, että ne päätökset olisivat olleet vääriä tai että ne rajoituspäätökset olisi pitänyt jättää tekemättä.
Ministeri sanoo, että rajoitukset ovat myös hänestä tuntuneet kohtuuttomilta ja niiden tekeminenkin on ollut vaikeaa – puhumattakaan rajoitusten musertavista vaikutuksista.
– Se on ollut ainoa tapa vastata siitä päättäjän ykköstehtävästä: suojella terveyttä, henkeä ja elämää, ministeri perustelee vuoden aikana tehtyjä valintoja.
– On toimittu ennakollisesti, laajasti ihmisten kontakteja vähentäen. Se on ollut viisas tie ja ainut mahdollisuus sille, että taudista päästään eroon.
Lue myös: RMJ-festivaali peruuntuu jo toista vuotta putkeen – "Taistelu on kesken ja nöyryyttävä"
Lue myös: Rockfestiä ei järjestetä tänä vuonna: "On vedettävä syvään henkeä ja tehtävä raskas päätös"
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
20:10
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) antoi ainutkertaisen haastattelun MTV Uutiset Livelle ja kommentoi kulttuurialan tilannetta koronakriisin keskellä. Katso koko haastattelu!
"Totta kai asiat ovat viime kädessä poliittisia päätöksiä"
Alan tekijät ovat kovasti pohtineet, onko kulttuurialan kriisinhallinta ollut poliittinen kysymys – onko se sitä, keskustan puheenjohtaja ja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko?
– Viime kädessä Suomessa kyllä, Valtioneuvostolla kokonaisuudessaan on yleisvastuu siitä, miten Suomi on koronasta selvinnyt, ministeri vastaa politiikkakysymykseen.
Saarikko uskoo vahvasti, että koronakriisin jälkeen arvioidaan, tekivätkö päättäjät oikea-aikaisia ja riittäviä päätöksiä.
Hän korostaa, että kukin päätös on tehty siinä hetkessä, parhaan mahdollisen tiedon pohjalta.
– On ollut välttämätöntä ymmärtää, miten tieto muuttuu ja lisääntyy ja sitten arvioidenkin on pitänyt muuttua sen mukaan, ministeri havainnollistaa.
– Totta kai asiat ovat viime kädessä poliittisia päätöksiä, koska hallitus kantaa kokonaisvastuun tästä kokonaisuudesta.
Jokainen euro, jolla kulttuurialaa on tuettu, ovat Saarikon mukaan hallituksen päättämiä – niin myös exit-suunnitelma, joka julkaistiin viime viikolla suomalaisten kommentoitavaksi.
Ministeri kuitenkin toteaa, että arviot ovat pohjautuneet terveysviranomaisten antamiin arvioihin.
– Mutta arviot, miksi vaikkapa kokoontumisia ja siten kulttuuritapahtumia on rajoitettu, ne ovat aina perustuneet terveysviranomaisten suosituksiin.
– Kauhean vaikea olisi ollut mihinkään muuhun nojata, kun kyseessä on terveyteen liittyvä kriisi.
Lue lisää Suomen exit-strategiasta: Hallitus julkisti exit-strategiansa – kesän tavoite: Lapset kesäleireille ja juhannus mökillä
video
Tältä näyttää Suomen exit-strategia – onko kesä pelastettu?
Saarikko rokotepassista: Sillä voisi olla merkitystä
Tällä hetkellä suurien massatapahtumien – kuten kesäfestivaalien – järjestäjät pohtivat, voidaanko tapahtuma järjestää vai kantavatko koronarajoitukset pitkälle kesään.
Millaisilla ratkaisuilla ala saadaan auki mahdollisimman nopeasti, ministeri Saarikko?
Saarikon mukaan kulttuurialan avaamisessa ei viivytellä, mutta avaaminen tulee toteuttaa vaiheittain, jotta ”jojo-ilmiötä” voitaisiin mahdollisimman hyvin välttää. Ensin avataan ne paikat, joissa kulttuurin ystäville on osoittaa istumapaikka ja turvaväleistä voidaan huolehtia.
Kun rokotekattavuus on riittävällä tasolla ja päivittäiset tartuntaluvut painettuina tarpeeksi alas, myös isompia kulttuuritapahtumia voidaan järjestää.
– Itse pidän tärkeänä, että myös sisä- ja ulkotilaisuudet voitaisiin eritellä toisistaan, Saarikko pohtii.
Saarikon mukaan hallitus on käynyt paljon keskustelua rokotepassiin tai -todistukseen liittyen, ja esimerkit maailmalta ovat hyvin vaihtelevia.
Rokotetodistuksia tärkeämpänä Saarikko pitää sitä, että suomalaiset on rokotettu mahdollisimman kattavasti kesän kuluessa, jotta rokotetodistuksella ei olisi niin paljon painoarvoa.
– Rokotteiden osalta, minusta rokotetodistuksella voisi olla merkitystä myös tapahtumien avaamisessa ja niihin osallistumisessa.
– Matkustamisellahan sillä tulee varmasti olemaan iso rooli ja EU:n kanssa se tehdään yhteistyössä, hän sanoo.
Lue myös: Kesäkuussa jo yleisötapahtumia? Tältä näyttää hallituksen exit-aikataulu kuukausi kuukaudelta
Lue myös: Lisätietoa tapahtumien järjestämisestä: Osallistujille ennakkoon osoitettu istumapaikka, tapahtumien kokoa rajataan
Millaisilla toimilla takaatte kulttuurialan elinvoimaisuuden myös tulevaisuudessa, ministeri Saarikko?
– Tätä aihetta olen miettinyt tosi paljon, ministeri toteaa vastauksensa alkuun.
Ministeri Saarikko uskoo vakaasti siihen, että suomalaisilla on suuri kulttuurinnälkä, patoutunutta halua päästä kokemaan elämyksiä taiteen eri muodoissa kanssaihmisten kanssa.
– Historiaakin katsoen, kriisien jälkeen ihmiset kaipaavat elämyksiä ja yhdistäviä kokemuksia ja yleensä ne ovat syntyneet kulttuurin tai suurten tapahtumien kautta – siihen uskon nytkin.
Hänen mukaansa koronakriisi on kuitenkin muuttanut ihmisten tottumuksia kulttuurin käyttäjinä. Se tulee kuitenkin nähdä mahdollisuutena.
– Eivät asiat palaa ennalleen – ei kulttuurin käyttäjien tai niiden, jotka alalla toimivat, kannalta. Se on valitettavaa, ja siksi nyt on etsittävä, mitä mahdollisuuksia siinä on.
– Olemme alkaneet valmistella opetus- ja kulttuuriministeriössä toimialan kanssa yhdessä, mikä on luovan alan tulevaisuus digitalisaation aikana koronakriisin jälkeen niin ammattina kuin yhteiskunnan ja sivistysvaltion keskeisenä osana, ministeri muotoilee.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Erikoislähetys: Millä keinoin kulttuuriala voidaan pelastaa? Nyt puhuvat alan edustajat – katso tunteikas lähetys