Pyysimme ministeri Annika Saarikkoa lukemaan kulttuurialan tekijöiden aitoja tarinoita koronakurimuksen keskeltä. Katso yllä olevalta videolta, miten ministeri reagoi kertomuksiin.
PressHopper avasi maaliskuussa kyselyn kulttuurialan tekijöille. Sana oli vapaa, ja alan tekijät saivat mahdollisuuden kertoa, miten koronavuosi on heitä kohdellut.
Tarinat ovat pysäyttäviä. Kun töitä ei ole ollut kuukausiin – toisilla yli vuoteen – mielenterveys, talous ja ihmissuhteet ovat olleet koetuksella. Vastauksista välittyy hätä.
MTV Uutiset Live tapasi tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon Valtioneuvoston linnassa.
Pyysimme ministeriä lukemaan muutaman tarinan ääneen ja kertomaan, millaisia ajatuksia ne hänessä, alan avainministerinä, herättävät.
Katso yllä olevalta videolta, millaisia tarinoita ministeri sai luettavakseen, ja miten hän reagoi aitoihin tarinoihin!
"Terveyskäsitys on yhtä kuin negatiivinen koronatestitulos"
PressHopperin kyselyyn vastasi 320 alan työntekijää ja yrittäjää. Heistä yli 70 prosenttia on kokenut korona-ajan henkisesti raskaaksi.
Liki puolet vastaajista ilmoitti kärsivänsä vakavista mielenterveydellisistä ongelmista, kuten ahdistuneisuudesta ja masennuksesta.
Huoli ei paista ainoastaan PressHopperin kyselyn vastauksissa.
Music Finlandin toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö kertoo olevansa huolissaan niin alan tekijöiden kuin kulttuurista nauttivien ihmisten psyykkisestä hyvinvoinnista.
– Minusta tuntuu, että nykyinen terveyskäsitys on yhtä kuin negatiivinen koronatestitulos.
– Siitä on kokonaan leikattu sosiaalinen ja psyykkinen ulottuvuus, joita nimenomaan taide ja kulttuuri tuovat ja joita ihminen tarvitsee ollakseen terve, Rönkkö pohtii.
Lue myös: Pitkittynyt koronakriisi näkyy ihmisten ahdistuksena ja uupumuksena: "Mielenterveydestä tulee seuraava pandemia"
Hänen mukaansa musiikki voisi olla keino vähentää mielenterveyden hoitovelkaa. Hän huomauttaa, että musiikki on ollut kautta historian ihmisten tapa käsitellä ja ilmentää tunteita.
– Musiikilla, kulttuurilla, tapahtumilla olisi varmasti mahdollisuuksia nimenomaan terveydellisten, mielenterveydellisten, hyvinvoinnillisten ja yhteisöllisten aspektien esille tuomisessa ja parantamisessa.
– Nyt huolettaa se, että meillä on kentällä paljon musiikin tekijöitä ja esittäjiä, jotka ovat itse tosi huonossa jamassa henkisesti, koska heillä on todella koko toimeentulo viety eikä siellä jääkaapissa paista enää välttämättä edes valo, Rönkkö kuvailee.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Olen velkaantunut niin että ulosotto on jo tuttua. Syksyllä sairastuin masennukseen. – AV-teknikko Hakeuduin kesällä 2020 psykiatrin hoitoon ja mielenterveysongelmat nostivat päätään, paniikki ja ahdistuneisuus ja masennushäiriö vei melkein psykoosin partaalle. – Valo-, ääni- ja lavarakennus- ja roudaustyöntekijä Lähde: PressHopperin kysely |
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Erikoislähetys: Millä keinoin kulttuuriala voidaan pelastaa? Nyt puhuvat alan edustajat – katso tunteikas lähetys
Miten käy, jos alan syväosaajat poistuvat alalta?
PressHopperin kyselyn mukaan alan toimijat pelkäävät, että tapahtumateollisuuden perusta – siis freelancereista ja pienyrittäjistä – katoaa tai tekijät vaihtavat alaa.
Kyselyyn vastanneista lähes puolet on kertonut vaihtavansa alaa, jos koronarajoitukset estävät toisenkin kulttuurintäyteisen kesän.
Sama ilmiö huolettaa myös Live Nationin toimitusjohtajaa, Tomi Saarista. Hänen mukaansa alan syväosaajien ja kokeneiden tekijöiden poistuminen voisi olla alalle valtavan suuri ongelma.
Hän havainnollistaa huoltaan käytännön esimerkillä:
– Kun Helsingin Olympiastadionilla tehdään kansainvälinen keikka, meillä on ihan vain kourallinen osaajia, jotka pystyvät sen tekemään.
– Siellä on kymmenien vuosien aikana opeteltuja tapoja, joita ei valitettavasti voi mistään yksittäisestä oppikirjasta opiskella, vaan monet asiat syntyvät oman kokemuksen kautta, Saarinen perustelee.
Saarisen mukaan alan syväosaajat ovat merkityksellisiä alalle myös siksi, että he ovat hänen nähdäkseen osana suomalaisen kilpailukyvyn luomisessa.
– Esimerkiksi ulkomaisten artistien, konserttien tai muunlaisten tapahtumien saaminen Suomeen vaatii sen, että meillä on osaajia, joilla on ensisijaisesti yhteydet, jotta saamme tapahtumat tänne, sillä niistä käydään globaalissa mittakaavassa valtavaa kilpailua.
– Sitten, kun saamme nämä tapahtumat Suomeen, meidän pitää pystyä takaamaan tietynlainen laatutaso tapahtumalle – ja nämä osaajat ovat siinä aivan supertärkeitä, Saarinen havainnollistaa.
Firman tilanne hyvin kriittinen taloudellisesti ja muutenkin jatkon kannalta. Suurin osa työntekijöistä vaihtanut alaa ja loputkin ovat henkisesti aivan loppu. Oma talous pysyy pystyssä sukulaisten tuen ja vanhojen säästöjen avulla vielä jonkin aikaa. Henkisesti olen todella väsynyt ja luovuttaminen käy jatkuvasti mielessä. – Tapahtumatekniikka- ja DJ-palveluyrittäjä Lähde: PressHopperin kysely |
Lue myös: Kysely: Etenkin nuorten aikuisten jaksaminen koetuksella korona-aikana – kuormittavuudessa sukupuolieroja
Tukea pirstoutuneelle alalle
Tapahtuma-ala työllistää vakituisesti noin 20 000 ihmistä. Kun otetaan huomioon myös keikkaluonteisesti alalla töitä tekevät, ala työllistää parhaimmillaan noin 200 000 ihmistä.
Työttömyyden lisäksi kulttuurialan tekijöiden kurimusta on lisännyt PressHopperin kyselyn mukaan se, ettei taloudellinen tuki ole tavoittanut kaikkia pirstoutuneen alan tekijöitä.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) antoi ainutkertaisen haastattelun MTV Uutiset Livelle ja kommentoi kulttuurialan tilannetta koronakriisin keskellä.
Tapahtuma-alalla toimii paljon yrityksiä, yhdistyksiä, keikkatyöläisiä ja vapaita taiteilijoita, joiden työnkuvaa ei maan päättävässä elimissä olla täysin tunnistettu.
– Ymmärrystä koko arvoketjulle ei ole ollut varmasti päättäjillä näin laajasti, kun vasta tämän kriisin myötä, ministeri Saarikko sanoo MTV Uutisten haastattelussa.
Alan tekijöiden työnkuva, palkkaus ja palkkiot sekä sosiaaliturvajärjestelmät poikkeavat toisistaan. Alalla on paljon freelancer-työntekijöitä, jotka ovat pudonneet tukiverkon ulkopuolelle.
Saarikon mukaan päättäjillä ei ole ollut käytössään ”työkalupakkia, josta ottaa käyttöön välineitä” nopeasti ja täsmällisesti.
– On pitänyt vähän kädestä suuhun elää ja luoda tukimalleja, joissa joka kierroksella niiden saamisen kriteerejä on avarrettu, parannettu – yritetty tunnistaa ne epäkohdat, joista on tullut moitteita ja sitä kautta laajentaa tuen saajien piiriä.
Saarikon mukaan kaikkein monimutkaisin kokonaisuus on ollut freelancereiden tukemiseen liittyvä kokonaisuus.
– Siihen liittyy suurinta pettymystä – sen tunnistan, ministeri Saarikko toteaa MTV Uutiset Liven haastattelussa.
– Siksi opetus- ja kulttuuriministeriössä (OKM) valmistellaan nyt tälle keväälle vielä uutta aiempaa euroiltaan isompaa tukipakettia freelancereille, ministeri vakuuttaa.
20:10
Miten kulttuurialaa on tuettu taloudellisesti koronakriisin aikana? Katso tiede- ja kulttuuriministerin haastattelu kokonaisuudessaan yllä olevalta videolta.