Kalifornialaisen Haley Waltersin, 19, unelma toteutui, kun hänet hyväksyttiin opiskelemaan oikeustiedettä arvostettuun Berkeleyn yliopistoon. Jos kaikki menee suunnitellusti, hänellä on viiden vuoden kuluttua tutkinto – ja 100 000 dollarin (noin 88 000 euron) opintovelat.
Vaikka Walters on saanut opiskeluunsa stipendejä, ne kattavat vain murto-osan yliopiston lukukausimaksuista ja muista kuluista.
– Siitä seuraa, että joudun ottamaan useampia lainoja, joissa kaikissa on omat korkonsa ja lainanhoitokulunsa. Tuntuu, että opintovelka on todella kuin elinkautinen tuomio, hän kertoo.
Amerikkalaisten ottaman opintovelan määrä on kasvanut huimasti viime vuosikymmeninä. Nykyisin opintovelkaa on noin 45 miljoonalla ihmisellä, ja velan yhteenlaskettu määrä on tähtitieteelliset 1 600 miljardia dollaria. Keskimääräinen velkasumma on paisunut noin 30 000 dollariin, kun se vielä vuonna 1996 oli alle puolet siitä.
Taakka ei myöskään jakaannu tasaisesti: Kun velkamäärää verrataan neljä vuotta valmistumisen jälkeen, Brookings-instituutin selvityksen mukaan mustilla amerikkalaisilla on tuplasti velkaa valkoisiin nähden.
Opintovelka on noussut kuumaksi vaaliteemaksi, koska demokraattien presidenttiehdokkaaksi mielivät Bernie Sanders ja Elizabeth Warren ovat esittäneet jopa kaikkien opintovelkojen anteeksiantamista.
Takaisinmaksuajat venyneet
Nykyisellään korkeakoulut ovat Yhdysvalloissa niin kalliita, että monet opiskelijat joutuvat ottamaan maksukykyynsä nähden aivan liian suuria lainoja. Velan kanssa painivia opiskelijoita auttavan Student Debt Crisis -järjestön ohjelmajohtaja Cody Hounanian kertoo, että aiemmin tyypillinen takaisinmaksuaika opintovelalle oli kymmenen vuotta.
– Mutta nykyään yhä useammat joutuvat hakeutumaan velkaohjelmiin, joissa velkaa maksetaan 20 tai jopa 25 vuotta. Kun velka-aika pitenee, korkosumma ja sitä myötä velkataakka kasvaa, Hounanian sanoo.
Hounanian kertoo, että hänellä oli valmistuessaan opintovelkaa 30 000 euroa. Hän pystyy lyhentämään sitä vain 150 dollaria kuussa.
– Siksi velkani määrä itse asiassa vain kasvaa: en saa maksettua pois edes korkokuluja. Maksan velkaa joka kuukausi, mutta samalla velkaannun koko ajan vain pahemmin, hän selittää.
Sanders maksattaisi velat sijoittajilla
Arvostelijoiden mukaan nykyjärjestelmä hyödyttää vain lainalaitoksia. Demokraattipuolueen vasenta laitaa edustava Sanders kuittaisikin opintovelat niin kutsutulla Wall Street -verolla, joka kohdistuisi muun muassa osakekauppaan.
– Amerikkalaiset pelastivat Wall Streetin (2000-luvun talouskriisin aikaan). Nyt on Wall Streetin aika tulla keskiluokan avuksi, Sanders on sanonut.
Warrenin suunnitelma on maltillisempi: hän antaisi anteeksi enimmillään 50 000 dollaria velkaa niiltä, jotka tienaavat alle 100 000 dollaria vuodessa, ja vähemmän niiltä, jotka ansaitsevat enintään 250 000 dollaria vuodessa.
– Korkeakoulutus avasi minulle miljoona ovea. Sen avulla pikkukaupungin talonmiehen tytär pääsi opettajaksi, oikeustieteen professoriksi, senaattoriksi ja lopulta pyrkimään presidenttiehdokkaaksi. Nykyisin nuoren ihmisen on käytännössä mahdotonta saada samanlaisia mahdollisuuksia, Warren, 70, on todennut.