Toimittajamme otti haasteen vastaan Work Goes Happy -messuilla. Woltti-sirkustalon järjestämässä työpajassa.
Opi jonglööraamaan. Käsissä kolme palloa, aikaa 30 minuuttia.
Aion oppia jonglööraamaan Work Goes Happy -messuilla, Woltti-sirkustalon järjestämässä työpajassa. Palloja heittelemään opettaa Juha Ekorre, Woltin sirkustirehtööri ja sirkuskouluttaja.
– Osaako joku heittää entuudestaan? No, sen takia te olette täällä. Haluatte oppia jotakin, jolla hämmästyttää! Ekorre toteaa.
Huone on täynnä ihmisiä, jotka eivät ole suuremmin tutustuneet palloihin. Seuraavaksi putoaakin yllätyspommi.
– Kun sirkuksessa ollaan, kaikki päättyy esitykseen. Kuten tänään, Ekorre ilmoittaa.
Aloita yhdestä pallosta
Aluksi venytellään kädet pyörittelemällä kämmeniä ja venyttämällä kattoa kohti. Sitten otetaan yksi perinteisen appelsiinin kokoinen pallo vasempaan käteen. Sitä pitäisi sitten heittää yhdellä kädellä suoraan ylöspäin puolen metrin, mieluiten metrin, korkeuteen.
Itselläni pallo lentää heitossa ehkä kymmenen senttiä. Jos heitän tätä ylemmäs, pallo ei enää liiku suoraan ylös, vaan alkaa karkailla eri ilmansuuntiin. Lattia onkin täynnä palloja, joita voi tarvittaessa poimia itselleen, mikäli oma pallo karkaa.
Ekorre pistää aloittelijat heittämään palloa jalan ali ja selän taakse. Jostakin syystä oikea käsi on paljon parempi ottamaan kiinni – vasemmasta kädestä pallo karkaa jatkuvasti naapurin puolelle.
Palloa heitetään kädestä toiseen alakautta, rennosti. Pallon lentoa täytyy seurata silmällä.
Ota toinen pallo mukaan!
Kun yksi pallo on tullut tutuksi, mukaan otetaan toinen. Pallot heitetään kädestä toiseen alakautta loivasti heilauttaen niin, että ne tekevät korkean kaaren ja laskeutuvat sitten (toivottavasti) kämmenelle. Aluksi palloja ei tosin tarvitse saada kiinni: riittää, että kumpikin pallo irtoaa kädestä, tekee korkean kaaren ja laskeutuu johonkin.
Kahden pallon heittelyssä haasteellista on heittää palloa korkealle ja suoraan ylös; ei siis niin, että pallo lähtee voimakkaasti vasemmalle tai oikealle. Palloa täytyy muistaa seurata katseella. Itseltäni tämä unohtuu jatkuvasti. Jos palloa ei seuraa, se lentää taatusti johonkin muualle kuin sinne, minne sen haluaisi.
Kolmen pallon haaste
Kahden pallon jälkeen on kolmannen aika. Koska olen oikeakätinen, otan kaksi palloa vasempaan käteen ja yhden oikeaan. Tarkoitus on heittää kuten äsken, alakautta heilauttaen, mutta nopeammalla rytmillä.
Kolmen pallon kanssa ilmenee yllättävä ongelma: saan heitettyä kaksi palloa, mutta kolmas jää käteen tököttämään. Ekorren mukaan tämä johtuu siitä, että pari palloa heitettyäni siirryn jo ajattelemaan kiinniottoa, ja siksi kolmas pallo unohtuu. Aluksi palloja ei siis edelleenkään kannata yrittää ottaa kiinni, vaan niiden voi antaa lentää mihin vain.
Heitellessäni huomaan hokevani maanisesti vasen-oikea-vasen, vasen-oikea-vasen. Kun palloja seuraa silmällä, oikea käteni koppaa ensimmäisen pallon automaattisesti. Ihmeellinen keho! Muut pallot lentelevätkin sitten pitkin huonetta, mutta se ei haittaa – muiden treenaajien palloja lentää jatkuvasti minua kohti, joten käsiin löytyy helposti uutta heiteltävää lattialta.
Mikä oli lopputulos?
Kun kolmea palloa on treenattu tarpeeksi kauan, on esityksen aika. Treenaajat muodostavat ringin, johon jokainen menee vuorollaan esiintymään niillä taidoilla, joita hänellä on; saa heittää kahta palloa, tai kolmea. Muut kannustavat.
Suorituksia on monenlaisia. Osa saa kiinni kaikki pallot, osa ei yhtään. Itse menen kehään toisen naisen kanssa. Päätämme, että meillä on nyt face-off: kuka voittaa, kuka saa pallot kiinni?
Tulos: oikea käsi koppaa, kaksi palloa lentää, mihin sattuu. Puolessa tunnissa siis oppii jonglööraamaan – ainakin melkein!