Oppilaat etänä, mutta opettajat koululle töihin koronarajoituksista huolimatta – OAJ erittäin huolissaan: "Koetaan epäluottamuksen osoituksena"

Opetusalan Ammattijärjestön koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo kertoo olevansa huolissaan yläkoulujen opettajista, jotka joutuvat saapumaan koululle etäopetusta varten.

– Opettajilta on tullut yhteydenottoja ja hämmästyneitä kysymyksiä paljon.

Salon mukaan etäopetusta pitävälle opettajalle pitäisi löytyä erittäin tärkeä syy saapua koululle, sillä etäopetus nimensä mukaisesti toteutetaan etänä. 

– Jos opettaja velvoitetaan koululle ilman opetukseen liittyvää painavaa perustetta syytä, se on käsittämätöntä. Jos painavaa perustetta ei ole, se koetaan epäluottamuksen osoituksena niin, etteivätkö opettajat kykenisi etätöihin kuten muut.

Salon mukaan yksi painava syy olisi tilanne, jossa etäopetusta ei voida toteuttaa opettajan kotoa tarvittavien välineiden puuttumisen takia.

Opettajilla on myös muita työtehtäviä kuin ainoastaan oppituntien pitäminen. Näihin kuuluu esimerkiksi välituntivalvonta. Salo kuitenkin muistuttaa, että etäopetuksen myötä valvonnan tarve on myös muuttunut, sillä suurin osa oppilaista on etänä.

Katso myös: 

"Hybridiopetus" on mahdotonta

Osassa kouluja käytössä on niin sanottu hybridiopetus. Tässä jutussa termillä tarkoitetaan opetustilannetta, jossa osa ryhmästä on paikan päällä opettajan kanssa luokassa ja loput etänä. 

– Tämän vuoden aikana on keksitty paljon uusia termejä, tämä ”hybridi”-sana on yksi sellainen. Sitä on käytetty monissa eri opetustilanteissa, Salo kritisoi.

Hänen mukaansa ylempänä kuvatussa tilanteessa opetuksen laatu kärsii sekä opettajat joutuvat tekemään kaksinkertaisen työn.

– On mahdotonta antaa samaan aikaan laadukkaasti lähiopetusta ja etäopetusta, koska ne ovat luonteeltaan täysin erilaiset. Esimerkiksi ihan käytännössä oppilaiden tekemät tehtävät ovat erilaisia. 

Salo kertoo eduskunnan sivistysvaliokunnan ottaneen myös kantaa siihen, että opettajan ei pitäisi tehdä kaksinkertaista työtä.

Etäopetus ei koske erityisen tuen oppilaita

Etäopetusta pitävien opettajien vaatimus koululle saapumiseen on vaihdellut jopa kuntien sisällä koulukohtaisesti. Salon mukaan kuntatasolla voi asiaan liittyen olla linjauksia, mutta käytännössä opetuksen toteuttaminen päätetään koulussa.

– Sitä ei voidakaan määrittää yleisemmällä tasolla, koska vain koulun tasolla tiedetään, kuinka paljon ihmisiä tulee lähiopetukseen.

Hän painottaa, että poikkeusjakson aikana voi tulla tilanteita, joissa kaikki ryhmään kuuluvat oppilaat eivät ole etäopetuksessa. Esimerkiksi erityisen tuen oppilailla on oikeus lähiopetukseen.

Joillain yläkouluilla voi olla erityisluokkia, jolloin lähiopetuksessa voi olla yllättävän paljon oppilaita. Järjestely voi siis olla erilainen kuin naapurikoululla. 

Lue myös: Helsinkiläisrehtori joutui töihin kesken hiihtoloman – pitää etäopetusjaksoa oikeana ratkaisuna: "On hyvä, että otetaan aikalisä"

OAJ ei halua antaa valmiita ja tarkkoja ratkaisuja tilanteisiin juuri koulujen välisen eroavaisuuden vuoksi. 

Yksi tapa opetuksen järjestämiseksi voisi Salon mukaan kuitenkin olla se, että aineenopettaja antaisi opetuksen etäopetuksena ja erityisen tuen oppilas voisi seurata samaa luentoa etänä koululta käsin. Tapauksessa oppilaalla ei siis olisi kyseisen aineen kanssa oppimisvaikeuksia, mutta hän tarvitsisi ylipäätään tukea. 

– Jos asian kääntää toisinpäin, ei ole mitään järkeä, että opettaja antaa lähiopetustuntia yhdelle oppilaalle ja samalla antaisi kaikille muille tunnin etäopetuksena. 

– Kannustan terveen järjen käyttämiseen.

Salo kuuluttaa perusperiaatteen perään, jonka pitäisi olla selvä: Jos etäopetusta antavalla opettajalla ei ole painavaa syytä olla koululla, hänen ei pidä mennä sinne.

– On kummallista työnantajan toimintaa, jos opettajia velvoitetaan koululle tulemaan ja altistetaan julkisessa liikenteessä sekä julkisissa kohtaamisissa ihmisiä.

Rokotteet aiemmin opettajille?

Opettajien suojautumisesta koronaa vastaan on keskusteltu koko kouluvuoden ajan.

Salo tiedostaa, että asiassa voi olla paikallisia pulmia, mutta yleisellä tasolla toimintamallit ovat tulleet tutuiksi ja oppilaat ovat noudattaneet niitä.

– Yksittäisten oppilaiden kanssa on ehkä ollut jonkinlaista väittelyä maskinkäytön tarpeellisuudesta, siinä mielessä kyseessä on ollut ongelmallinen tilanne, kun asian suhteen ei ole ehdotonta pakkoa.

OAJ on tuonut pitkään esille, että opettajien tulisi saada koronarokotteet riskiryhmien jälkeen.

– Tämä ei ole ainutlaatuinen vaatimus, esimerkiksi Unicef on pitänyt tätä esillä. Monissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa on tehty samankaltaisia päätöksiä.

Salo painottaa, että OAJ ei halua asettaa ammattiryhmiä tärkeysjärjestykseen.

– Ajatus on se, että opettajan työ on merkityksellistä. Sillä on valtava merkitys yhteiskunnan toiminnalle. 

Lue myös: THL julkaisi tietoja koronasta kouluissa: Yli 53 000 altistunut, mutta vain 1,3 prosenttia saanut tartunnan