Osalle Kuusamon Suurpetokeskuksen eläimistä olisi jo uusi paikka valmiina: "Valitettavasti itse keskus ei ole tarjouksesta kiinnostunut"

Kuusamon Suurpetokeskuksen eläinten aika alkaa käydä vähiin.

Tällä hetkellä moni taho odottaa kuumeisesti, mikä on hallinto-oikeuden tuleva päätös.

Suurpetokeskus on nimittäin valittanut aluehallintoviraston eläintarhaluvan perumispäätöksestä ja hakenut sen täytäntöönpanokieltoa. Jos täytäntöönpanokieltoa ei tule, eläinten kohtalon määräaika on 31. lokakuuta.

Kuusamon Suurpetokeskuksessa on tällä hetkellä viisi karhua, neljä ilvestä, yksi kettu, kolme koirasutta sekä kuusi poroa.

Eläinfilosofi Elisa Aaltola on löytänyt Bears in Mind -järjestön avulla uudet sijoituspaikat osalle karhuista sekä neljälle ilvekselle.

– Järjestö löysi aika pian osalle eläimistä hyvät sijoituspaikat eurooppalaisilta tarhoilta.

Kun Suurpetokeskuksen eläintarhaluvan perumisesta ilmoitettiin, hyvin nopeasti Ähtärin, Korkeasaaren ja Ranuan eläintarhat ilmoittivat yhdessä, ettei niiltä löydy tilaa eläimille. 

Lue myös: Suurpetokeskuksen eläimet tutkineet lääkärit: ”Vanhuus ei ole sairaus” – hallinto-oikeuden valituksessa vaaditaan eläinlääkärien kuulemista

Ratkaisun avaimet ovat Suurpetokeskuksella

Aaltolalla ei vielä ole tarkempaa tietoa siitä, että mihin tarkalleen ottaen eläimet sijoitettaisiin. Seuraava askel tulisi tapahtua Suurpetokeskuksen puolelta.

– He pyysivät sitä, että ensin Suurpetokeskus ottaisi heihin yhteyttä ja alkaisi selvittää paperitöitä, sillä eläimet tarvitsevat terveystodistuksia ja kuljetustodistuksia. He eivät olleet vielä valmiita viemään sitä prosessia eteenpäin ennen kuin Suurpetokeskus itse antaa vihreää valoa, koska muuten se kaikki työ valuu hukkaan.

Jotta eläimet voitaisiin siirtää Suomen tai EU:n sisällä toisiin tarhoihin, niillä tulee olla Suomen ympäristökeskuksen myöntämät CITES-asiakirjat. MTV:n tiedossa on, että ainakaan vielä viime viikolla kyseisiä asiakirjoja Suurpetokeskuksen eläimille ei ollut myönnetty. CITES-asetus koskee tarhan tapauksessa ilveksiä, koirasusia ja karhuja. 

Aaltola on itse ollut yhteydessä Kuusamon Suurpetokeskukseen eläinten mahdollisesta uudelleen sijoittamisesta. Hän on keskustellut asiasta keskuksen nykyisen toimitusjohtajan Pasi Jäntin kanssa.

– Valitettavasti hän ei ole ollut tästä tarjouksesta kiinnostunut, eli hän on sivuuttanut sen.

Aaltolaa hämmästyttää Jäntin suhtautuminen kahdestakin syystä.

Ensiksikin siksi, että uudelleensijoituspaikat olisivat Aaltolan mukaan eläinten kannalta hyviä. Paikoissa olisi tilaa, eläinlääkinnällinen huolto ja virikkeitä.

Toinen syy on Aaltolan mukaan yksinkertainen.

– On tärkeää se, että vältetään turhat eläinten lopettamiset. Olen sikäli hieman hämmästynyt tästä Suurpetokeskuksen haluttomuudesta ottaa tätä tarjousta huomioon, koska nyt ei olla kuivilla vesillä. Ei ole tietoa siitä, että miten näille eläimille lopulta käy.

– On surullista ja ehkä myös kertovaa, että Suurpetokeskus ei ole halunnut tätä varasuunnitelmaa ottaa lukuun, Aaltola jatkaa.

MTV uutiset tavoitti toimitusjohtaja Pasi Jäntin puhelimitse, mutta hän ei halunnut kommentoida asiaa, ennen kuin virallinen päätös asiasta on hallinto-oikeudelta tullut. 

Kansalaiset apuun siirrossa?

Lopullista päätöstä eläinten kohtalosta ei vielä ole, mutta itse päätöksen lisäksi on jäljellä muitakin kysymysmerkkejä. Kuka maksaa eläinten siirrot, jos siihen ratkaisuun päädytään?

Aaltolan mukaan maksajan pitäisi ehdottomasti olla Suurpetokeskuksen itse, sillä eläimet ovat tuottaneet heille paljon rahaa.

– Jos he ovat siihen haluttomia, niin uskon, että Suomen kansa kyllä mielellään lahjoittaisi rahaa sen eteen, että eläimet saadaan hyviin paikkoihin.

Aaltolan mukaan myös Bears in Mind -järjestö voisi auttaa kulujen kanssa, jos sellaiselle on tarvetta.

Kuusamon Suurpetokeskus menetti eläintarhalupansa syksyllä muun muassa eläinsuojelullisten ongelmien vuoksi. Keskuksen eläimet tulee joko siirtää tai lopettaa, koska eläimiä voidaan pitää vain eläintarhassa.

Ennen luvan perumista Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto oli jo pitkään puuttunut tarhan eläinten oloihin ja muihin eläintarhan epäkohtiin. Suurpetokeskuksen ongelmista on aloitettu keväällä myös rikostutkinta, nimikkein törkeä eläinsuojelurikos ja luonnonsuojelurikos.

Lue myös: Kuusamon suurpetokeskuksen menettäminen on isku alueen turismille – "Kyllähän tämä on murheellinen päivä"