Olisiko pyöräily turvallisempaa, jos pyörät ja autot eivät kohtaisi niin usein?
Oulussa pyörätiet ovat useimmiten erillään autoteistä, Helsingissä taas pyöräillään paljolti ajoradan viereen tehdyillä kaistoilla.
– Ongelmapaikkoja ovat risteämiset, olipa pyörätie autoista erillään tai ei, kertoo Oulun kaupungin liikenneinsinööri Jorma Heikkinen.
Heikkisen mukaan Oulun mallilla on omat etunsa.
– On siitä sillä tavalla hyötyä, että erillisiin pyöräväyliin on helpompi suunnitella risteämiset eri tasoon autojen kanssa, mutta ei se mikään idioottivarma järjestely ole.
Oulun pyörätiet on suunniteltu yksinkertaisella periaatteella. Sitä voisi nimittää varovaisuudeksi.
– Ajatus on, että alakouluikäisenkin on turvallista pyöräillä, kertoo Heikkinen.
– Pitää pärjätä liikennesääntöjä tuntemattakin.
Siksi esimerkiksi keskenään risteäville pyöräteille ei ole määrätty etuajo-oikeuksia, vaan tarkkaavaisuutta edellytetään kaikilta osapuolilta.
Heikkinen toteaa, että suurin riski on tilanteessa, jossa auto on kääntymässä ja pyörä kulkee samasta kohdasta. Kohtauspaikkoja syntyy väistämättä, vaikka pyörätiet suunniteltaisiin erilleen.
– Niitä ei pystytä kovin paljon vähentämään. Tietysti voidaan turvata isojen katujen risteämäpaikat liikennevaloilla.
Heikkinen muistuttaa, että onnettomuuksien välttäminen edellyttää kunnioitusta ja huolellisuutta.