Mäntsäläläisen Outi Sipisen koira karkasi isänpäivänä ja on yhä kadoksissa, vaikka vihjeitä tulee edelleen. Sipinen on kiitollinen ihmisten auttamishalusta ja toivoo koiran vielä löytyvän.
Viime marraskuussa eteläisessä Mäntsälässä miehensä kanssa asuva Outi Sipinen päästi perheen koiran pihalle tarpeilleen.
Aidatun pihan ajoportti oli kuitenkin unohtunut raolleen, ja peuran nähdessään puolitoistavuotias koira ampaisi pihasta ulos.
– Kyllä sen heti arvasi, että nyt kävi huonosti, kun se tuosta lähti, Sipinen kuvailee tilannetta.
Sipisen koira on rodultaan pitkäkarvainen hollanninpaimenkoira. Omistaja kuvailee koiran olevan "oman perheen koira", joka on fiksu, kiltti ja sosiaalinen.
Sen sijaan perheen ulkopuolisia kohtaan koira on hyvin pidättyväinen. Niinpä Sipinen arvasi heti, että etsiminen tulee olemaan vaikeaa, sillä koira ei päästä herkästi vieraita lähelleen.
Lue myös: "Silmissä voi olla hullun kiiltoa" – miksi kissa tai koira alkaa yhtäkkiä säntäillä sekopäisesti ympäriinsä?
Heti etsintöihin
Sipinen lähti heti itse etsimään koiraa, teki katoamisilmoituksen ja ilmoitti karkulaisesta Etsijäkoiraliitolle. Ensimmäisenä yönä pihalle tehtiin hajujälkiä ja grillattiin siinä toivossa, että koira palaisi.
Pari viikkoa koiraa etsittiin kodin lähettyviltä, sillä etsijäkoirat merkkasivat, että se on liikkunut lähimetsissä.
– Nukuin varmaan kolme yötä silloin marraskuussa alakerrassa ulko-ovi raollaan, että koira pääsisi kotiin, jos olisi tullakseen.
Lisäksi Sipinen teki koirasta ilmoituksia sosiaaliseen mediaan. Etsinnät jatkuivat ahkerasti.
Koira on edelleen omilla teillään
Nyt, seitsemää kuukautta myöhemmin, koira on edelleen kateissa. Sipinen kertoo, että sitä on yritetty etsiä vapaaehtoisten, hajujälkien, riistakameroiden ja Facebook-ilmoitusten avulla. Vihjeitä on sadellut säännöllisesti.
Havaintojen perusteella koiran arvioidaan liikkuneen Lahden ja Hollolan alueella kaikki nämä kuukaudet. Lisäksi koiran on arvioitu vaihtavan paikkaa usein, mikä on tehnyt etsinnöistä vaikeampaa.
Koiraa on yritetty houkutella esiin ruoan avulla, jotta se voitaisiin napata loukuilla kiinni. Sipinen kuitenkin kertoo, että koiraa on ollut vaikea saada houkuteltua ruokapisteille.
– Se pysyi Hollolassa yhdellä alueella aika pitkään. Siellä sitä aika pitkään houkuteltiin, mutta sinne alkoi tulla keväällä kettuja ja harakoita, ja ne kävivät ilmeisesti syömässä sen ruoat.
Lue myös: Eläinlääkäri kertoo, miksi ei antaisi koiralleen raakaa kanaa tai kalaa
Hiljattain tehty havaintoja
Talven mittaan havaintoja on tullut muutaman kerran viikossa tai kerran kahdessa viikossa. Viime aikoina vinkkejä on tullut enemmän ja pienemmältä alueelta. Näin etsijöiden on jälleen mahdollista tarkastaa alueita.
Sipinen kertoo, että etsintä, epätietoisuus ja odottelu on ollut henkisesti hyvin raskasta. Koiraa on kova ikävä.
– Rankkaa on ollut, hän sanoo herkistyen.
Sipinen on henkisesti varustautunut siihen, että koiraa ei välttämättä löydy, mutta hän haluaa pitää toivoa yllä.
– Niin kauan kuin saadaan havaintoja, jotka voidaan tarkistaa, niin kauan se voidaan saada kiinni.
Lue myös: Viilennätkö koiraasi kylmällä pyyhkeellä? Ei aina kannata
Ihmisten myötätunto ja auttamishalu ovat lämmittäneet Sipisen mieltä suuresti. Hän kiittää sydämellisesti kaikkia, jotka ovat ojentaneet auttavan kätensä koiran etsinnöissä. Hänestä on ollut ihanaa huomata, miten moni on yrittänyt auttaa.
– Kaikkein parasta on, että Lahden alueella on tosi ihania ihmisiä. On saatu sieltä paljon apuja, hän kiittelee.
Katso myös video: Voivat punkit ja ampiaiset aiheuttaa vaaraa koiralle?
5:02