Ovatko al-Holin suomalaisnaiset turvallisuusriski? Sisäministeriö: "Harva taistelualueelta palaaja on itse syyllistynyt terroritekoihin, mutta taustavaikuttajista heitä löytyy"

Hallitus sai pitkään jatkuneen väännön jälkeen aikaan linjauksen, jonka mukaan Syyrian al-Holin leirillä olevia lapsia pyritään auttamaan. Lapsen etu voi tosin vaatia joskus myös äitien tulemista mukana.

Juuri tämä on ollut vaikea pala, sillä monet heistä ovat lähteneet alueelle auttamaan Isisin kalifaatin rakentamisessa.

Jo liki 400 ihmiseen liittyy terrorismin riski

Sisäministeriön Mankkinen muistuttaa, että Suomessa on jo ennestään lähes 400 henkilöä, joihin liittyy jonkinlainen terrorismin riski.

Mankkisen mukaan taistelualueilla olleilla ihmisillä on korkeampi status yhteisön silmissä verrattuna niihin, jotka ovat vain harkinneet sinne matkustamista.

– He pystyvät vaikuttamaan muihin. On tutkimusnäyttöä siitä, että harva taistelualueelta palaaja on itse syyllistynyt terroritekoihin, mutta taustavaikuttajista heitä löytyy, sanoo Mankkinen.

Leirin humanitaarinen kriisi voi ruokkia jihadismia

Leirillä olevien suomalaisten auttaminen on ollut kuuma poliittinen kysymys jo viikkojen ajan. Hallitukselta on tivattu linjaa ja ihmetelty, miksi valmistautuminen on jäänyt virkamiesten harteille.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko pitää ymmärrettävänä, että leiriltä palaajien tuloon on varauduttu. Keskustelu on pyörinyt pitkälti sen ympärillä, milloin suunnitelma muuttuu konkreettiseksi operaatioksi.

EU:lla ei ole yhtenäistä linjaa asiassa, ja toistaiseksi alueelta on kotiutettu lähinnä orpolapsia. Saksassa oikeus päätti, että myös äiti on tarvittaessa tuotava mukana, jos lapsen etu sitä vaatii.

Vuonna 2018 leirillä kuoli yli 300 lasta

Tammikko arvioi, että lapsen oikeuksien toteutumista saatetaan selvittää myöhemmin vielä eri oikeusasteissa. Suomelle voi langettavasta tuomiosta koitua ainakin mainehaittaa.

Virallinen päätös leiriläisiin suhtautumisesta puuttuu monessa muussakin maassa.

– Kyse voi olla ihan vain vitkuttelusta ja tilanteen seuraamisesta. Tilanne on sikäli vaikea, että leirissä on päällä akuutti humanitaarinen kriisi, Tammikko toteaa.

– Viime vuonna leirillä kuoli YK:n tilaston mukaan yli 300 lasta ja nämä kuolemat omalta osaltaan ruokkivat jihadistista liikehdintää. Se on argumentti sen puolesta, että Eurooppa kohtelee muslimikansalaisiaan eriarvoisesti, Tammikko jatkaa.

Ohjelma auttaa pois ääriajattelusta

Sisäministeriöllä on ollut käytössä Exit-ohjelma, jonka tarkoituksena on auttaa radikalisoituneita ihmisiä pois ääriajattelusta. Parin vuoden aikana ohjelmassa oli noin 100 asiakasta ja Tarja Mankkisen mukaan tulokset olivat hyviä.

Exit-ohjelmassa ihmisen ajattelua haastetaan monin tavoin ja kiinnitetään huomiota myös sosiaaliseen ympäristöön.

Radikalisoitumisen ehkäisyä pitäisi Mankkisen mielestä olla Suomessa enemmän Ruotsin esimerkin mukaisesti.

– Ei riitä, että saamme nämä ihmiset oikeuden eteen ja katsomme, tuleeko tuomiota. Se ei ratkaise tätä kysymystä, vaan pitää olla käytössä muitakin keinoja.

– Deradikalisaatio on tärkeää myös vankiloiden kannalta, sillä on olemassa esimerkkejä, joissa on radikalisoiduttu vasta vankilassa ja tehty iskuja vasta sen jälkeen.