Suomalaisen politiikan kuuma peruna on tällä hetkellä al-Holin leirillä olevia lapsia ja naisia koskeva kotiutusoperaatio. Miksi sitä koskevat suunnitelmat nousivat julkisuuteen mediavuotojen kautta ja miksei asiasta puhuta avoimesti?
Syyriassa al-Holin leirillä olevat 10 naista ja 30 lasta kiristävät tunnelmia suomalaisessa politiikassa.
Kohun keskiössä on ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.), joka on todennut, ettei suomalaisten kotiuttamiseksi ole massasuunnitelmaa ja ettei minkäänlaista konkreettista operaatiota ole olemassakaan.
MTV Uutiset ja useat muut mediat ovat kuitenkin saaneet omista lähteistään tietoja, joiden perusteella ulkoministeriössä on tehty varsin pitkälle edenneitä suunnitelmia suomalaisten kotiuttamiseksi.
Tietojen perusteella kaikki palautukseen suostuvat suomalaiset olisi haluttu tuoda Suomeen yhdellä charterlennolla Irakin Erbilin kautta Helsinki-Vantaan lentokentälle.
Ylen ja HS:n näkemän luonnospaperin mukaan tavoitteena oli toteuttaa palautukset jo kuluvalla viikolla.
Marin: Hiljainen hyväksyntä
Kysymys leirin lasten ja etenkin terroristijärjestö Isisin mukaan lähteneiden naisten palauttamisesta Suomeen on poliittisesti repivä.
Ulkoministeriössä valmistellusta suunnitellusta operaatiosta ei ole julkista poliittista päätöstä. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan valitulla linjalla on edellisen hallituksen "hiljainen hyväksyntä".
Asiasta on Marinin mukaan keskusteltu hallituksen iltakoulussa 31. lokakuuta. Iltakoulu on kuitenkin vain epävirallinen keskustelualusta, jossa ei tehdä muodollisia päätöksiä.
Kulmuni eri linjalla
Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni on sanonut kohun noustua pintaan, ettei keskusta hyväksy leirin kaikkien suomalaisten kotiuttamista. Tämä ei ole Antti Rinteen (sd.) eroamiseen johtaneesta sotkusta kovan lommon saanelle hallitusyhteistyölle mannaa.
Osaltaan hiljaisuus on selitettävissä sillä, ettei hallitus – Pekka Haavisto vastuuministerinä – ole halunnut paukutella henkseleitä poliittisesti hankalalla teemalla.
Terroristijärjestöön kytkeytyneiden naisten tuominen Suomeen ei toisi poliittisia irtopisteitä saati kohottaisi esimerkiksi SDP:n ja keskustan jo valmiiksi alhaisia kannatuslukemia.
Virallisissa elimissähän minkäänlaista aiheeseen liittyvää poliittista päätöstä ei ole tehty.
"Mikä on suunnitelma ja mikä on operaatio?"
Virallista poliittista päätöstä kotiutusoperaatiosta ei siis ole ollut olemassa, mutta ulkoministeriössä suunnitelmat ovat olleet jo pitkällä. Yhdistelmä vaikuttaa ristiriitaiselta.
– Näen, että tässä on mennyt vähän termit sekaisin. Mikä on suunnitelma ja mikä on operaatio? Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko avaa problematiikkaa.
Ministeriöt varautuvat toiminnassaan monenlaisiin skenaarioihin. Onko tarpeeksi pitkälle edennyt suunnittelu yhtä kuin käynnissä oleva operaatio?
– Totta kai suunnitelmia on tehty, osa ihan julkisestikin. Esimerkiksi sisäministeriöllä on julkaistu toimintasuunnitelma siitä, miten taistelualueilta palaavia suomalaisia otetaan vastaan, Tammikko kertoo.
Huomio operaatiossa ja turvallisuudessa
Keskeisin osa suunnitelmasta pysyi julkisuudelta piilossa ennen Ilta-Sanomien ja myöhemmin muiden medioiden uutisointia. Asia ei siis tullut julkisuuteen normaaleja reittejä, vaan medialle vuodetuista tiedoista ja myöhemmin asiakirjoista.
Operaation toteutumisen kannalta on loogista, ettei asiasta ole haluttu kertoa etukäteen, sanoo Tammikko.
– Kun on tällaisesta tarkemmasta nouto-operaatiosta kyse, ja sen suunnittelusta, niitä yksityiskohtia ei voi paljastaa julkisuuteen.
Ensinnäkin suunnitelmista leviävä tieto voisi vaikuttaa viranomaisten työhön paikan päällä. Suomella on ollut esimerkiksi kaksi virkamiestä Irakin Erbilissä, eikä julkinen ilmoitus kotiutusoperaatiosta olisi välttämättä helpottanut heidän työtään.
Toisaalta varauduttavaa riittää myös kotona Suomessa. Mihin kotiutettavat vietäisiin lentokentältä ja mihin heidät sijoitettaisiin asumaan?
– Paikkojen ja ihmisten oman turvallisuuden takia kaikkea ei tarvitse kertoa julkisuuteen, Tammikko miettii.
Protestiliikkeitä, jopa sabotaasia?
Kaiken kaikkiaan al-Holin leirin suomalaisten kotiuttaminen on hankala kysymys, joka jakaa mielipiteitä rajusti.
Sekin on tutkijan mukaan varmasti vaikuttanut julkisuuteen saatettuun tietoon ja sen puutteeseen.
– Tämä on tietysti sensitiivinen juttu, joka herättää voimakkaita poliittisia tunteita, Tammikko toteaa.
Koko tapauksen ytimessä on leirillä olevien lasten lisäksi naisia, joista monella on tiiviitä yhteyksiä terroristijärjestö Isisiin.
Kyse on voimakkaita tunteita herättävästä asiasta, ääriliikkeestä. Moni miettii, kuinka selvitetään naisten osallistumista rikolliseen toimintaan Isisin joukoissa. Suojelupoliisin mukaan leiriltä palaavat naiset jatkaisivat todennäköisesti terroristista toimintaa.
Mikäli suunnitelmista olisi kerrottu avoimesti, olisi Tammikon mukaan jollakin taholla voinut herätä halu sabotoida kotiutusprosessia jollain tapaa.
– Se on yksi riski, joka on otettava huomioon, että jossain vaiheessa tällaista mahdollista operaatioita tulisikin jonkinlaista vastarintaa tai muuta, Tammikko miettii.
– En nyt sano, että välttämättä terrori-isku olisi todennäköisin uhka, mutta lentokentällä voisi olla vaikkapa protestiliikkeitä ottamassa vastaan näitä [al-Holin leiriltä kotiutettavia], Tammikko lisää.