Ovatko nuorten tekemät raa'at väkivaltarikokset jo ilmiö Suomessa? – "Poikkeuksellinen vuosi tämä on ollut"

Vuoden aikana otsikoihin on noussut useita tapauksia, joissa alle 18-vuotias nuori on käyttänyt raakaa väkivaltaa. Tutkijat kuitenkin rauhoittelevat, että vuoden aikana sattuneesta kasvusta ei voida vielä vetää tarkkoja johtopäätöksiä.

Kolme 16-vuotiasta poikaa vangittiin tänään Helsingissä epäiltynä samanikäisen pojan murhasta. Uhriin oli kohdistettu vakavaa ja pitkäkestoista väkivaltaa.

Kyseessä ei ole ainoa lyhyen ajan sisälle sattunut veriteko.

Viimeksi lokakuun lopussa 19-vuotias poika puukotettiin hengiltä Helsingin Vallilassa. Taposta epäillään kahta 16-vuotiasta ja yhtä 14-vuotiasta poikaa. 

Kuluneen vuoden aikana Suomessa onkin tilastoitu yli 40 alle 18-vuotiaiden epäiltyä henkirikosta. Vastaava luku oli vuosi sitten vain 9.

Onko kyseessä jo ilmiö?

– Poikkeuksellinen vuosi tämä on ollut ja tapaukset ovat olleet järkyttäviä. Vielä on kuitenkin liian aikaista sanoa, onko tämä ilmiö, toteaa kriminologian tutkijatohtori Markus Kaakinen Helsingin yliopistosta.

Laajemmin tarkisteltuna nuorten tekemä ja kokema rikollisuus on tutkijatohtorin mukaan kuitenkin ollut laskussa useita vuosia.

– Jos verrataan 90-lukuun, niin nuoret tekevät ja kokevat huomattavasti vähemmän rikoksia ja väkivaltaa.

Pieni määrä nuorista tekee vakavia rikoksia

Nuorisorikollisuudessa hyvin pieni osa nuorista syyllistyy vakaviin väkivaltarikoksiin.

– Nyt on tutkimuksellinen että sosiaalipoliittinen tarve selvittää, onko tässä ryhmässä tapahtunut sellaista, joka voisi selittää lisääntyneen vakavan väkivallan kasvun, Kaakinen toteaa.

Yksittäisistä tapauksista onkin vaarallista luoda yleistyksiä, jotka voivat leimata koko ikäryhmän.

– Ei tietenkään kaikkia nuoria leimata, mutta ei voida vähätelläkään, koska nämä ovat niitä meidän nuoria ja lapsia, jotka ovat näissä tapauksissa asianosaisia, summaa  Helsingin poliisin rikostutkintayksikön johtaja Jonna Turunen.

Nuorten tekemien rikosten uhrit ovat hyvin usein myös nuoria, mitä ei tulisi Turusen mielestä sivuuttaa.

– Lähdemme hyvin usein siitä tekijäkeskeisestä lähestymistavasta. Meidän ei pitäisi unohtaa rikosten uhreja ja teosta johtuvia seurauksia.

Lue myös:

    Uusimmat