13-vuotiaan tytön epäillään puukottaneen toista oppilasta tänään Helsingissä Vesalan peruskoulussa.
Poliisi tutkii asiaa tapon yrityksenä. Uhri on 13-vuotias poika. Puukotus tapahtui kotitalouden tunnilla.
Tapauksen kaikki yksityiskohdat eivät ole poliisin tiedossa, koska ketään ei ole vielä ehditty kuulustelemaan tapaukseen liittyen.
– Lähipäivinä yritetään selvitellä, mikä tähän tekoon on johtanut, rikoskomisario Marko Forss Helsingin poliisilaitokselta kertoo MTV Uutisille.
Suomessa on tapahtunut kuluvan viikon jokaisena päivänä alle 15-vuotiaan tekemä puukotus. Maanantaina Siilinjärvellä, tiistaina Oulussa ja tänään keskiviikkona Helsingin Vesalassa.
Onko tämä merkki alle 15-vuotiaiden tekemien väkivaltarikosten lisääntymisestä?
Lue lisää: 13-vuotias puukotti toista koulun kotitalouden tunnilla
Forssin mukaan alle 15-vuotiaiden vakavat väkivaltarikokset ovat olleet Suomessa erityisen harvinaisia ja niiden määrä oli pitkään laskussa. Vuoden 2015 paikkeilla tapahtui kuitenkin muutos.
– Alkoi ehkä semmoinen pieni nousu, mutta se koski enemmän lievää väkivaltarikollisuutta. Lieviä pahoinpitelyitä ja pahoinpitelyitä.
Koronavuosina 2020 ja 2021 vakavassa väkivaltarikollisuudessa oli selkeä piikki, joka koski kuitenkin enemmän 15–17-vuotiaita nuoria.
– Tietyllä tapaa suuntaus on ollut viime vuosina vähän huono sen suhteen, että vakavat väkivaltarikokset ovat nouseet esille, etenkin ryöstörikokset.
6:09
Useita lasten tekemiä puukotuksia otsikoissa – rikostoimittaja kertoo, mitä tapauksista tiedetään
Suurin osa koulutehtävistä lieviä pahoinpitelyitä
Helsingin poliisilaitos selvittää kouluissa tapahtuneita pahoinpitelyitä viikoittain useita, Forss kertoo. Kyseessä on kuitenkin useimmiten hyvin lievä väkivaltarikos.
– Jotain läpsäisyjä tai joku potkaissut sääreen tai muuta. Näitten määrä on lisääntynyt viime vuosina.
Forss muistuttaa, että alle 15-vuotiaiden lievien väkivallantekojen selvittely kuulu lähtökohtaisesti sosiaaliviranomaisten ja koulujen hoidettavaksi.
Alle 15-vuotias on lain silmissä lapsi eikä siksi ole rikosoikeudellisesti vastuunalainen, minkä vuoksi poliisin keinovalikoima on tällaisissa tapauksissa hyvin rajallinen.
– Me pystytään suorittamaan kuulustelu ja joku ankkuripuhutus, mutta pakkokeinot saati rangaistus eivät ole mahdollisia.
Lue lisää: Nuorten ongelmakäyttäytymistä ehkäisevä viranomaisyhteistyö laajenee - Ankkuritoiminnan tavoitteena on auttaa nuoria koko Suomessa yhden luukun periaatteella
Ampuma-aseiden osalta tilanne on hyvä
Teräaseen kantaminen ei Forssin mukaan ole koululaisille tavatonta.
Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin vuonna 2016 toteuttamassa oppilaitosten turvallisuustutkimuksessa selvisi, että lukuvuonna 2015–2016 joka neljännessä oppilaitoksessa havaittiin ase.
Lähes aina kyse oli teräaseesta. Ampuma-ase havaittiin vain yhdessä prosentissa kouluista.
Tutkimukseen vastasi 833 rehtoria peruskouluista ja lukioista ympäri Suomea.
Forssin mukaan teräaseet eivät yleensä näy poliisin tehtävillä kouluissa.
Ampuma-aseiden osalta tilanne on hyvä. Forssin mukaan viimeisen viiden vuoden aikana Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmä ei ole kohdannut yhtäkään tapausta, jossa alaikäisellä olisi ollut ampuma-ase hallussa.
– On ehkä ollut jonkun aikuisen kanssa, kellä on ollut ase, mutta se ei ole yleistä, että alaikäiset kantavat ampua-aseita mukana.