Pääesikunta arvioi, että jos naistenkin pitäisi osallistua kutsuntoihin, niiden hinta kaksinkertaistuisi nykyisestä 7,4 miljoonaan euroon.
Asia selviää vastauksesta, jonka Pääesikunta lähetti syksyllä eduskunnan sisäisen tietopalvelun kysymykseen, paljonko kutsuntojen laajentaminen naisiin maksaisi.
Valtaosa summasta menisi terveystarkastuksiin. Päälle tulisivat järjestelyistä koituvat kertakulut. Pääesikunnan vastauksen mukaan olisi "tarve lisätä aluetoimistojen henkilöstöä sekä kehittää naisten kutsunnoille asetettavien tavoitteiden mukaisesti kutsuntojen asiasisältöä".
Naisten asepalveluksen suosio kasvanut vuosikausia
– Vapaaehtoiseen asepalvelukseen astui viime vuonna ennätykselliset 627 naista. Palveluksen aloitti tammikuussa 297 ja heinäkuussa 330 naista.
– Naisten määrä asepalveluksessa on noussut vuodesta 2006 lähtien. Toissa vuonna palveluksen aloitti 543 naista.
– Asepalvelukseen myös haki viime vuonna enemmän naisia kuin koskaan. Hakijoita oli 842, kun edellisvuonna luku oli vajaat 800.
– Varusmiespalveluksessa johtajakoulutuksen käy noin 68 prosenttia naisista. Miehillä vastaava luku on noin 27.
– Puolustusvoimat on kouluttanut kaikkiaan noin 7000 naista reserviin. Ensimmäiset naiset aloittivat palveluksen 1995.(lähde: STT)
Pääesikunnan vastaus perustui oletukselle, jossa naisten pitäisi osallistua kutsuntoihin, mutta he eivät olisi asevelvollisia.
"Naisten määrää armeijassa ei syytä kasvattaa"
Pääesikunta ei näe naisten kutsunnoille tarvetta. Asepalveluksen pitäminen julkisuudessa ja tiedon jakaminen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa riittävät. Asia käy ilmi Pääesikunnan vastauksesta eduskunnan sisäisen tietopalvelun kysymykseen.
Pääesikunnan mielestä naisten pakollinen osallistuminen kutsuntoihin voisi johtaa naisten "hallitsemattomasti lisääntyvään haluun suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus". Tämä johtaisi siihen, että aluetoimistojen resurssit, varuskuntaverkosto ja koulutusorganisaatio joutuisivat uuteen tarkasteluun.
Vastauksessa Pääesikunta viittaa myös vuoden 2014 kannanottoonsa, joka annettiin kirjalliseen kysymykseen. Sen mukaan naisten vuotuista määrää armeijassa ei ole syytä kasvattaa, koska sodan ajan joukkojen tarve ei vaadi sitä. Pääesikunta katsoo lokakuussa antamassaan vastauksessa, ettei linjausta ole syytä muuttaa.
Vikman: Naisten kutsunnat yhdenvertaisuutta
Kansanedustaja Sofia Vikman (kok.) kannattaa kutsuntojen ulottamista naisiin. Hänen mukaansa tieto mahdollisuudesta ei nyt tavoita kaikkia.
– Koko ikäluokan oikea-aikainen tavoittaminen kutsunnoissa lisäisi kiinnostusta asepalvelusta kohtaan ja kasvattaisi hyvin motivoituneiden varusmiesten määrää.
Vikmanin mukaan kutsuntojen ulottaminen naisiin mahdollistaisi sen, että ikäluokkien parhaat kyvyt saadaan Puolustusvoimien käyttöön.
– Samalla se olisi myös askel yhdenvertaisempaan suuntaan.
Ensin kutsuntakirjeen voisi Vikmanin mielestä lähettää ilmoitusluontoisena. Myöhemmin kutsuntoihin osallistuminen voisi olla pakollista.
Vikman säilyttäisi asepalveluksen jatkossakin vapaaehtoisena naisille.
– Tällä hetkellä koko ikäluokalle pakolliseen palvelukseen ei ole Puolustusvoimien näkökulmasta tarvetta.
Kansanedustaja Sofia Vikman ja kirjailija Arno Kotro sanailivat armeijan tulevaisuudesta MTV:n Huomenta Suomessa:
5:44
