Pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä käsittelee nettikolumnissaan Britannian EU-eroa ja sen vaikutuksia niin Eurooppaan kuin Suomeenkin.
EU-päämiesten kokouksessa kollegani totesi: ”ihmisen, joka ei ymmärrä EU:n merkitystä, pitäisi mennä sotilaiden haudalle.” Eurooppa ei saa unohtaa historiaansa. Euroopan Unioni on pohjimmiltaan rauhan ja vakauden unioni.
Britannian äänestystulos oli pettymys sekä Suomelle että koko EU:lle. Britannia on Suomelle tärkeä kumppani sekä talouden että turvallisuuden kannalta. Britannia on vienyt Suomen rinnalla unionia avoimempaan, tehokkaampaan ja sisämarkkinoita korostavaan suuntaan. On kuitenkin selvää, että äänestystulosta kunnioitetaan.
Britannian hallitukselta odotetaan nyt virallista eroamisilmoitusta. Pyrkimys on, että tuo ilmoitus tehdään niin nopeasti kuin mahdollista. Tämän viikon Eurooppa-neuvoston kokouksen perusteella on mahdollista, että ilmoitus tulee syyskuussa. Ennen kuin ilmoitus on saatu, neuvotteluja erosta ei käynnistetä.
Riittävän ripeä eteneminen on tarpeellista epävarmuuden hälventämiseksi. Näin osapuolet voivat keskittyä lopputulokseen ja tulevan EU:n ja Britannian suhteen järjestämiseen. Kuten olemme nähneet, markkinat ovat reagoineet äänestyksen tulokseen vahvasti, ja selkeyttä kaivataan erityisesti tässä mielessä. Epävarmuuden ajan on oltava mahdollisimman lyhyt.
Britannian ero EU:sta heikentää talouskasvua koko Euroopassa; niin Suomessakin. Kuinka suuri vaikutus erolla talouteen lopulta on, riippuu siitä kuinka kauan epävarmuus kestää ja millainen taloudellisia suhteita määrittävä sopimus EU:n ja Britannian välillä saavutetaan. Pitkään jatkuva epävarmuus vähentää lopulta investointeja, millä on negatiivinen vaikutus myös investointihyödykkeitä valmistavalle Suomen vientiteollisuudelle. Pidemmän aikavälin vaikutukset talouteen ovat riippuvaisia Britannian ja EU:n välisestä kaupasta.
Kummankin osapuolen tavoite on varmasti saavuttaa sopimus, jossa tavaroiden ja palvelujen liikkuminen on mahdollisimman vapaata. Eurooppa-neuvosto linjasi, että pääsy EU:n sisämarkkinoille vaatii neljän vapauden (tavarat, palvelut, henkilöt ja pääoma) sisällyttämistä uuteenkin EU:n ja Britannian väliseen sopimukseen.
Löysät puheet ja pelottelut eivät nyt auta. Toivon, että brexitiin suhtaudutaan vakavuudella ja maltilla. Eduskuntakeskustelun perusteella minusta on selvää, että Suomessa vallitsee laaja ymmärrys EU:n roolista ja sen kehittämisen tärkeydestä. Suomen paikka ja asema on selvä. Olemme aktiivinen Euroopan unionin jäsenmaa.
Nyt on mentävä rakentavasti ja rauhallisesti eteenpäin. Ei valiteta, vaan vaikutetaan. Haastoin tällä viikolla myös muut EU-johtajat muuttamaan ajatukset kriisimoodista kehittämiseen moodiin. Brysselin on pystyttävä parempaan, samoin Suomen.
2:34
