Pääministeri Sanna Marin (sd.) vierailee tänään Berliinissä ja tapaa liittokansleri Angela Merkelin. Marinin vierailu osuu kiinnostavaan hetkeen, sillä EU-johtajat kokoontuvat huomenna Brysseliin ylimääräiseen huippukokoukseen neuvottelemaan EU:n monivuotisesta budjetista.
Marinin vierailu nousee Saksassa ilmastoaktivistien silmätikuksi, koska maassa kampanjoidaan energiayhtiö Uniperin uutta Datteln 4 -hiilivoimalaa vastaan. Aktivistit vaativat Suomea pysäyttämään voimalan avaamisen, koska Fortum omistaa Uniperista vajaat puolet. Osuus on nousemassa reiluun 70 prosenttiin, kunhan Venäjän viranomaiset hyväksyvät Fortumin osuuden kasvattamisen.
Ilmastoaktivistit ovat sanoneet aikovansa tänään osoittaa mieltään kanslerinviraston ulkopuolella, kun Marin käy siellä. Mielenosoituksesta kertoi Suomessa Helsingin Sanomat.
1094 miljardia on liikaa, sanoo Suomi
Marinin ja Merkelin tapaamista hallinnee kuitenkin EU-budjetti. Suurimpana nettomaksajana Saksa on neuvotteluissa keskeisessä roolissa. Budjettiväännöstä on ennakoitu vaikeaa, koska jäsenmaiden kannat ovat vielä kaukana toisistaan.
Tuorein ehdotus EU:n monivuotisen budjetin kokonaistasoksi on yli 1 094 miljardia euroa, mitä Suomi pitää liian korkeana. Suomi tavoittelee vuosien 2021–2027 rahoituskehykseen kokonaistasoa, joka olisi noin 1 080 miljardia euroa eli 1,06 prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.
Tiukinta budjettikuria ajavat maat vaativat, että budjetin kokonaistaso painetaan sitäkin alemmas, tasan yhteen prosenttiin. Saksa luettiin alun perin tähän tiukkaan leiriin, mutta sittemmin Merkel on väläyttänyt valmiutta kompromisseihin.
Saksalaislehti Der Spiegelin mukaan Merkel haluaa kuitenkin pitää kiinni budjetin modernisoinnista, mikä tarkoittaisi, että rahaa ohjattaisiin tulevaisuuteen suuntaaviin hankkeisiin esimerkiksi maataloustukien kustannuksella.
Suomelle taas maatalouden kehittämisrahojen puolustaminen on yksi tärkeimmistä kysymyksistä. Toisaalta Suomen prioriteetteihin kuuluu myös tutkimuksen ja innovaatioiden tukeminen.
Suomea ja Saksaa erottava budjettikysymys on myös suhtautuminen jäsenmaksukorjauksiin, joilla on palautettu rahaa tietyille nettomaksajamaille. Suomi ajaa korjauksista luopumista, mutta Saksa haluaa pitää niistä kiinni.
Saksan sisäpolitiikassa kuohuu
Marinin vierailun ajankohta on mielenkiintoinen myös sen suhteen, että Saksan poliittisella kentällä on kuohunut rajusti viime viikkoina. Thüringenin osavaltiovaaleista roihahtanut kohu johti kristillisdemokraattisen CDU:n puheenjohtajan ja Merkelin manttelinperijän Annegret Kramp-Karrenbauerin eroon.
Skandaali sai alkunsa, kun Vapaan demokraattipuolueen (FDP) Thomas Kemmerich valittiin Thüringenin pääministeriksi osittain Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen tuella. Aiemmin Saksan puolueet ovat kieltäytyneet yhteistyöstä äärioikeistolaisen AfD:n kanssa.
Kemmerichiä tukivat hänen oman puolueensa ja AfD:n lisäksi kristillisdemokraattien CDU. Kohun vuoksi Kemmerich erosi virastaan vain päivä valintansa jälkeen. Osavaltiossa kaavaillaan kevääksi uusia vaaleja.
Kysymys Merkelin seuraajasta auki
Kramp-Karrenbauer on ehtinyt olla CDU:n johdossa vain reilun vuoden. Hänen lähtönsä avasi uudelleen pelin siitä, kuka johtaa CDU:ta Merkelin väistyessä politiikasta.
Uutistoimisto AFP kertoi maanantaina, että Kramp-Karrenbauer aikoo keskustella tällä viikolla kolmen seuraajaspekulaatioissa pyörineen CDU-poliitikon kanssa. He ovat Merkelin pitkäaikainen kilpailija Friedrich Merz, terveysministeri Jens Spahn ja Nordrhein-Westfalenin osavaltiojohtaja Armin Laschet.
Seuraajavalinta viitoittanee myös keskustaoikeistolaisen CDU:n tulevaa suuntaa. Merz ja Spahn veisivät puoluetta todennäköisesti Merkeliä konservatiivisempaan suuntaan, kun taas Laschetin linja on ollut keskemmällä.
Tiistaina johtajakisaan ilmoittautui liittopäivien ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Norbert Röttgen.
CDU:n seuraava puheenjohtaja saa tehtäväkseen puolueen johdattamisen kohti vaaleja, jotka koittavat ensi vuonna. Vaalit ovat merkittävä käännekohta, koska Merkel on ilmoittanut jättävänsä politiikan silloin.
Merkel on toiminut Saksan liittokanslerina vuodesta 2005 alkaen. Hän on ehtinyt tavata liittokansleriurallaan myös pitkän liudan suomalaisia pääministereitä – Marin on järjestyksessä seitsemäs.