Pääministerin esikunnasta kiistetään STT:lle, että tavoitetta 72 prosentin työllisyysasteen saavuttamisesta olisi siirretty. Tavoitteena on yhä nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä, esikunnasta kerrotaan. Sen sijaan edellytys on, että velkaantuminen pysähtyy vuoteen 2021 mennessä.
Iltalehden mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi lehden haastattelussa, että tavoitteena on saavuttaa 72 prosentin työllisyysaste vuonna 2021. Pääministerin esikunnan mukaan jutussa on väärinkäsitys.
Hallituksen tavoitteen toteutumista on laajasti epäilty. Esimerkiksi Suomen Pankin aiemmin tässä kuussa julkaiseman ennusteen mukaan työllisyysaste nousee vuoteen 2019 mennessä hieman yli 70 prosenttiin. Sipilän mukaan hallituksen ohjelma perustuikin ennustuksiin, jotka pohjautuivat 70 prosentin työllisyysasteisiin.
Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen ehti jo kysyä Twitterissä, onko hallitus todella yhdessä sopinut ja tiedottanut 72 prosentin työllisyystavoitteen aikajänteen lykkäämisestä.
– En selvästi ole ajan tasalla, Vartiainen tviittasi.
Sipilä toistaa Iltalehden haastattelussa kantansa, että ei usko lisäleikkauksia tarvittavan heti kuntavaalien jälkeen pidettävässä puolivälitarkastelussa. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on puhunut 1-2 miljardin euron lisäleikkauksista, elleivät talous ja työllisyys kohene selvästi.
– Valtiovarainministerin on tietysti toimensa puolesta maalailtava niitä harmaitakin pilviä, Sipilä sanoo Iltalehdelle.
Kokoomuksella ja keskustalla linjaero
Kokoomuksen ja keskustan välillä on nokiteltu toistuvasti talousennusteista ja leikkaustarpeesta. Myös tällä viikolla nimitetty elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi nimityksensä jälkeen, että ei missään nimessä usko kahden miljardin euron leikkauslistaan. Lintilä myös arvioi, että Suomen talouskasvu nousee ensi vuonna korkeammaksi kuin valtiovarainministeriön ennakoima 0,9 prosenttia.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen vastasi torstaina Lintilän puheisiin tiedotteella, jossa varoitti liiasta optimismista suhteessa talousennusteisiin. Häkkäsen mukaan perusteita asiantuntijoiden ennusteista irtautumiselle ei ole.
– Rohkeutta uudistamiseen tarvitaan myös kevään puoliväliriihessä. Flirttailu sillä, että kaikki tarvittava olisi jo tehty, on siksi ongelmallista, Häkkänen sanoi.