Hallituspuolueet pyrkivät saamaan neuvottelut ensi vuoden budjetista valmiiksi jo tämän päivän aikana.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) kehotti varautumaan tiedotustilaisuuteen jo tämän päivän aikana.
Budjettiriiheen on kuitenkin varattu kaksi päivää, joten neuvottelut voivat jatkua tarvittaessa vielä huomenna.
Rinne luonnehti, että hallituskumppaneiden välillä ei ole erityisiä kipukysymyksiä, vaan budjettiriihtä edeltäneet keskustelut ovat sujuneet hyvässä hengessä.
Lue lisää: Hallitus kokoontuu miettimään ensi vuoden budjettia – Suunnitelmia on paljon, ja tällä viikolla selviää mihin rahat riittävät
Lue lisää: MTV Uutiset paljastaa: Hallitus aikoo päättää riihessä valtionomaisuuden myynnistä miljardilla
Rinne ei halunnut ottaa kantaa yksittäisiin budjettikysymyksiin. Esimerkiksi työllisyystoimia on hänen mukaansa "pitkä lista". Kysymykseen yritystukien karsimisesta Rinne ei suostunut vastaamaan lainkaan.
– Ehkä tehdään sillä tavalla, että vastaan näihin kysymyksiin sitten, kun olemme käsitelleet tämän kokonaisuuden, Rinne vastasi.
Tavoitteena 75 prosentin työllisyys
Työllisyystoimet ovat yksi mielenkiintoisimmista kysymyksistä, joihin hallitukselta odotetaan vastausta budjettiriihessä.
Työkalupakki näyttäisi koostuvan pääosin "mukavista keinoista", joista hallituspuolueiden tai työmarkkinajärjestöjen välillä ei ole suurta eripuraa. Taloussuhdanteen heikentyessä hallitukselta pitäisi kuitenkin tulla merkittäviä uudistuksia, jotta hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyydestä voisi toteutua.
Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) arvioi, että keskeisiä työllisyyskeinoja nähdään vasta ensi kevään kehysriihessä.
– Mutta kyllä me sitä polkua teemme työllisyystavoitteen täyttämiseksi, Lintilä sanoi.
Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) pitää kukkaronnyörejä tiukalla Säätytalolla.
Rinne on aiemmin arvioinut, että Suomessa pitäisi ensi syksyn budjettiriiheen mennessä olla 30 000 uutta työllistä, jotta hallitusohjelman menolisäykset voitaisiin toteuttaa täysimääräisinä.
Yhteensä hallituksen työllisyystavoitteen toteutuminen vaatisi arviolta 60 000 uutta työllistä.
Keskustan puheenjohtaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni pitää työllisyyskehitykseen liittyviä asioita neuvottelujen vaikeimpana kysymyksenä.
– Kuinka niitä pystytään todentamaan. On myös niin, että julkisuudessa vähän eri arviointilaitoksesta riippuen arviot ovat eri kaltaisia, Kulmuni sanoi.
Satoja miljoonia kertaluontoisiin investointeihin
Budjettiriihestä odotetaan myös tietoa, millaisia kertaluontoisia investointeja hallitus laittaa ensimmäisenä liikkeelle. Hallitusohjelmassa on jo linjattu, että kertaluontoisia investointeja tulee enintään kolmen miljardin euron edestä ja ne katetaan pääosin valtion omaisuutta myymällä.
Lintilä sanoo, että tähän budjettiin on tulossa kertaluontoisia investointeja satojen miljoonien edestä.
– Jäämme vähän alle miljardiin varmaan, Lintilä arvioi.
Li Anderssonin luotsaama vasemmistoliitto seisoo edelleen hallitusohjelman takana.
Kevään hallitusneuvotteluissa vasemmistoliitto suhtautui kriittisesti valtion omaisuuden myyntiin. Puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson kuitenkin sanoo, että ryhmä seisoo yhdessä sovitun hallitusohjelman takana.
– Meidän tavoite on nyt se, että sitä rahaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti sellaisiin tulevaisuuspanostuksiin, esimerkiksi vähähiiliseen yhdyskuntarakenteeseen ja koulutukseen, mitä tämä maa myös kipeästi tarvitsee, Andersson sanoi.
Hallituksen odotetaan myös kertovan, millaisia toimia sillä on yritysten investointien vauhdittamiseksi. Elokuussa Lintilä laittoi asialle kansliapäällikkö Martti Hetemäen, jonka tehtävänä oli miettiä sopivia keinoja.
Lisäksi yritystukien leikkaamisesta on luvassa päätöksiä. Hallituksen on tarkoitus saada leikkauksilla 100 miljoonan euron säästöt. Lintilän mukaan tämä tavoite on toteutumassa.
Koulutukseen ehdotettua enemmän rahaa
Lintilä kertoo, että valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen on tullut jonkin verran muutoksia ministeriöiden kahdenvälisissä neuvotteluissa.
Lintilä esitteli budjettiehdotuksensa viime kuussa, minkä jälkeen valtiovarainministeriö kävi budjettia läpi jokaisen ministeriön kanssa erikseen.
Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni pitää työllisyyskysymyksiä vaikeimpina pulmina.
Eriäviä käsityksiä oli muun muassa korkeakoulujen rahoituksesta. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) on halunnut, että korkeakoulujen rahoitusta kasvatetaan ensi vuodeksi yhteensä 60 miljoonalla eurolla. Lintilän budjettiehdotuksessa lisärahaa luvattiin vain neljäsosa siitä eli 15 miljoonaa euroa.
Valtion kukkarosta näyttäisi kuitenkin heruvan ehdotettua enemmän rahaa korkeakouluille.
– Neuvottelut alkavat vasta, eli katsotaan iltapäivällä, mutta kyllä siellä lisäpanostusta tulee, Lintilä kommentoi koulutusrahoja.
Ohisalo ja Kulmuni istuivat pitkän illan
Mielenkiintoa kohdistuu myös luonnonsuojelun rahoitukseen. Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo ei ottanut kantaa, onko luonnonsuojelun rahoituksesta saavutettu sopu.
– Vihreät on jatkuvasti pitänyt asiaa yhtenä isoimpana tavoitteena. Hallituksella on kaksi isoa kestävyystavoitetta. Toinen on toki tämä työllisyysasteen nostaminen ja toinen on ilmastonmuutoksen torjunta ja ylipäätään ympäristönsuojelun panostusten lisääminen.
Vihreät ja Maria Ohisalo haluaa rahaa ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Hallituksessa keskustalla ja vihreillä on ollut eriäviä käsityksiä esimerkiksi metsienkäytön suhteen, mutta Ohisalon mukaan puolueilla on myös paljon yhteistä saavutettavaa.
– Olemme Katri Kulmunin kanssa istuneet jo heti viime viikolla hänen valintansa jälkeen pitkän illan ja käyty yhdessä läpi yhteisiä tavoitteita, Ohisalo kertoi.
Etla: Talouskasvu ensi vuonna alle prosenttiin
Budjettiriiheen hallitus saa valtiovarainministeriön talousennusteet, jotka kertovat, kuinka paljon talouskasvu Suomessa on hidastumassa.
Lintilä on aiemmin sanonut olevan mahdollista, että talouskasvua kuvaava desimaaliluku alkaa pian nollalla.
Oikeusministeriä Anna-Maj Henrikssonia hymyilytti Säätytalolla.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan eilisen ennusteen mukaan Suomen talous kasvaisi ensi vuonna enää 0,9 prosenttia. Ennusteen mukaan hallituksen keskeinen tavoite saada julkinen talous tasapainoon vuoteen 2023 mennessä on jäämässä toteutumatta.
VM:n budjettiehdotus ensi vuodelle on yhteensä 57 miljardia euroa eli noin 1,5 miljardia enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Ehdotus on 2,3 miljardia euroa alijäämäinen.
Hallituksen esitys vuoden 2020 talousarvioksi julkistetaan 7. lokakuuta ja sitä käsitellään eduskunnassa loppuvuoden aikana.
Päivitetty 17.9.2019 kello 11.35: Päivitetty juttua lisätiedoilla.