Liittokansleri Angela Merkelin massiivinen perintö menee tänään jakoon, kun saksalaiset äänestävät liittopäivävaaleissa. Voittipa vaalit kristillisdemokraattinen CDU tai sosiaalidemokraattinen SPD, mannerlaatat liikkuvat Saksan politiikassa, kirjoittaa MTV Uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiainen.
Vaalihuoneistot sulkeutuvat tänään klo 19 Suomen aikaa, ja aivan samoilla sekunneilla tulevat julki ensimmäiset ennusteet vaalien tuloksesta. Tämä on mahdollista, koska Saksassa ovat käytössä ovensuukyselyt ja rasvattu tuloslaskentakoneisto, jotka tuottavat tietoa koko vaalipäivän ajalta. Tulokset ovat siis käytössä heti kun äänestys päättyy.
Lue myös: Kenestä tulee Merkelin seuraaja? MTV Uutiset seuraa tiiviisti Saksan liittopäivävaaleja – erikoislähetys kello 22.35
Ovensuukyselyt ovat perinteisesti kertoneet hyvinkin tarkoin vaalien lopullisen tuloksen, sillä ne perustuvat vaalitutkimusorganisaation tekemään noin 100 000 äänestäjän haastatteluun äänestyspaikoilla.
Vaalista odotetaan ennätyksellisen tiukkaa. Viimeisissä kannatusmittauksissa CDU:n (ja Baijerin sisarpuolueen CSU:n) ja SPD:n välinen ero oli vain kaksi prosenttiyksikköä demareiden eduksi ja CDU:n trendi oli nouseva.
Lue myös: "Äärimmäisen tärkeät vaalit koko Euroopan kannalta" - näin suomalaismepit arvioivat Saksan vaalituloksen vaikuttavan EU-politiikkaan
Seuraavat seikat voivat olla ratkaisevia vaalien tuloksen kannalta:
- Ikääntyvä väestö. Yli kolmannes Saksan noin 60 miljoonasta äänioikeutetusta on yli 60-vuotiaita. Alle 30-vuotiaita on vain noin joka seitsemäs. Tämä suosii perinteisiä kansanpuolueita CDU/CSU:ta ja SPD:tä, varsinkin kun vanhemman väestön keskuudessa myös äänestysaktiivisuus on korkeampaa kuin nuorilla.
- Ennakkoäänet. Ennakkoäänten tarkkaa määrää ja osuutta emme vielä tiedä, koska sitä ei Saksassa etukäteen kerrota. Koronapandemian vuoksi asiantuntijat kuitenkin uskovat, että ennakkoääniä on annettu enemmän kuin koskaan aiemmin. Vuoden 2017 vaaleissa osuus oli 28,6 prosenttia. Osuuden nousu saattaa antaa pientä etua SPD:lle, koska se on paistatellut gallupykkösenä koko syksyn ja siis myös ennakkoäänestyksen ajan.
- Kanslerikysymys. SPD:n ehdokas Olaf Scholz on mielipidemittauksissa ollut aivan omaa luokkaansa verrattuna CDU:n Armin Laschetiin, kun on kysytty, kuka olisi paras liittokansleri. Pitää silti muistaa, että vaaleissa kansalaiset eivät pääse suoraan ottamaan kantaa kanslerinvalintaan. Kansleri tulee siitä puolueesta, joka saa eniten ääniä.
- Merkel-protesti. Voittivatpa vaalin kristillisdemokraatit tai sosiaalidemokraatit, ensin mainittu tulee saamaan historiansa huonoimman tuloksen. Syitä on monia, mutta yksi ratkaisevimmista ulottuu kuuden vuoden taa. Siirtolais- ja pakolaistulva 2015-16 polarisoi ennennäkemättömällä tavalla Saksan sisäpolitiikkaa, ja Merkelin ajama tervetulokulttuuri nosti oikeistopopulistisen AfD:n kannatuksen heittämällä yli 10 prosentin. Tämä näkyi jo vuoden 2017 vaaleissa CDU:n heikkenemisenä, ja nyt trendi tulee saamaan vahvistuksen.
- Liberaalipuolue FDP. FDP on Saksan politiikan feenikslintu, joka välillä putoaa kokonaan valtakunnanpolitiikan näyttämöltä, mutta toisinaan kannatus ampuu 15 prosenttiin. Nyt puolue on taas nousussa ja voi näytellä ratkaisevaa osaa siinä, että CDU/CSU kokee historiansa isoimman nöyryytyksen. CDU/CSU ja FDP kalastelevat osin samoja äänestäjiä. Talousteemoilla profiloituva FDP on lähes varma hallituspuolue, sillä vaalien voittaja (joko CDU tai SPD) joutuu turvautumaan vihreiden ohella FDP:hen yrittäessään vaalien jälkeen koota enemmistöhallitusta. Tuloillaan Saksassa on kolmen puolueen hallitus ensi kertaa sitten vuoden 1957.
- Äänikynnys. Saksassa on käytössä 5 prosentin äänikynnys, eli mikäli puolueen valtakunnallinen kannatus ei yllä yli 5 prosentin, se ei saa paikkoja parlamenttiin. Vaaravyöhykkeessä on nyt vasemmistopuolue Linke, jolla mittaukset ovat luvanneet 6:ta prosenttia. Mikäli Linke putoaisi liittopäiviltä, se tietäisi merkittävää paikkojen uudelleenjakoa parlamenttiin yltävien puolueiden kesken.
- Äänestysprosentti. Saksalaiset ovat innokkaita äänestämään, ja tälläkin kertaa äänestysprosentti huidellee 75:n ja 80 prosentin välillä. Tasainen kamppailu voitosta voi entisestään motivoida ihmisiä uurnille. Se saattaa toimia CDU:n eduksi, ainakin jos uskoo kannatusmittausten näyttämään lievään nousutrendiin viimeksi kuluneen viikon aikana.
Saksan vaalien tulosta analysoidaan illan tv-uutisissa sekä Kymmenen uutisten jälkeen erikoisohjelmassa Saksan vaalit – kenestä Merkelin seuraaja? Ohjelma alkaa MTV3-kanavalla klo 22.35. Sitä voi seurata myös mtv-palvelussa.
Kirjoittaja on MTV Uutisten uutispäätoimittaja. Hän työskenteli Saksassa kirjeenvaihtajana 2005-2009.
7:15
Katso myös: Miksi Saksan vaalien pitäisi kiinnostaa myös Suomessa? Kirjeenvaihtajamme Heikki Piuhola vastaa.