Saksan liittopäivävaalit päättyivät sosiaalidemokraattien voittoon. Tästä huolimatta myös musertavan vaalitappion kokenut konservatiivipuolue CDU ilmoitti haluavansa johtaa seuraavaa hallitusta. Saksa pääsee nyt opettelemaan monipuoluehallituksen muodostamista, ja se tarjoaa kahdelle pienemmälle puolueelle valtaisan pelin paikan, kirjoittaa MTV Uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiainen.
Sosiaalidemokraattien kannatusloikka oli selkeä, ja sitä kuvattiin Saksassa tuoreeltaan jopa puolueen ihmeparantumiseksi. SPD on voittanut vaalit edellisen kerran vuonna 2002, ja vihreiden viime vuosien nousu on kiihdyttänyt arvioita demaripuolueen kutistumisesta lilliputtisarjaan.
Nyt puolue nosti kannatustaan viime vaaleista yli 5 prosenttiyksiköllä, ja ero CDU/CSU:hun oli puolitoista prosenttiyksikköä ja parlamenttipaikoilla mitaten kymmenen paikkaa enemmän.
Kristillisdemokraattien vaalikampanjan loppukiri ei estänyt historiallisen huonoa tulosta. Angela Merkelin 16 vuotta kestänyt valtakausi sai nöyryyttävän päätöksen, kun puolue menetti kannatuksestaan lähes 9 prosenttiyksikköä. Odotettavissa on riitaisa pesänselvitys.
MTV Saksassa: Tätä Saksan vaalitulos tarkoittaa – hallitusneuvotteluista tulossa vaikeat
Vaikka Armin Laschetin johtama konservatiivipuolue ilmoittikin, että se tavoittelee yhteistyötä vihreiden ja liberaalipuolue FDP:n kanssa ja kanslerinpaikkaa Laschetille, konservatiiveilla on käsissään sangen huonot kortit: musertavan vaalitappion lisäksi rasitteena on Laschet itse – hän on kansalaisten keskuudessa paljon epäsuositumpi kansleriksi kuin demareiden Olaf Scholz. Tämä pätee yli puoluerajojen.
9:28
Näin Uutisaamussa käsiteltiin Saksan vaalitulosta.
Valtava pelin paikka kahdelle puolueelle
Nyt vaikuttaa siltä, että Saksaan syntyy tänä syksynä kolmen puolueen hallitus ensi kertaa sitten vuoden 1957. Vaihtoehtoja on kaksi: joko Scholzin demarit vihreiden ja liberaalipuolue FDP:n kanssa tai sitten kristillisdemokraatit näiden kahden puolueen kera.
Sekä FDP:lle että vihreille asetelma on avannut valtaisan pelin paikan: kummalla on enemmän tarjottavaa, demareilla vai konservatiiveilla? Kuvaavaa oli, että FDP:n Christian Lindner ja vihreiden Annalena Baerbock ilmoittivat jo vaali-iltana neuvottelevansa ensin keskenään.
Luvassa on siis kunnon poliittisia lehmänkauppoja. Mutta samaan aikaan vihreät ja FDP pääsevät luomaan Saksaan uutta poliittista kulttuuria. Toisin kuin Suomessa, Saksassa ei ole kirjoittamatonta sääntöä, jonka mukaan vaaleissa eniten kannatusta ja paikkoja saavuttanut puolue saa etusijan hallituksen muodostamisessa.
Vaikka tällaista sääntöä ei olekaan, tuntuisi silti suorastaan salaliitolta, jos FDP ja vihreät päätyisivät hylkäämään selvän vaalivoittajan eli demareiden yhteistyötarjouksen ja menisivät samaan hallitukseen Laschetin konservatiivien kera.
Näin siitä huolimatta, että FDP:lle CDU on aatteellisesti selvästi lähempänä kuin SPD.
Lue myös:
Tässäkö on Merkelin seuraaja? Esittelyssä luotettava Olaf Scholz
Koronarajoitusten ja -rokotteiden vastustaminen jopa maahanmuuttoa isompi teema Saksan äärioikeistolle – näin se näkyi vaalituloksessa
Talous hallitsee hallitusneuvotteluja
Talousaiheet tulevat hallitsemaan hallitustunnusteluja, sillä uudelta hallitukselta odotetaan ratkaisua isoihin polttaviin kysymyksiin: Miten katkaistaan valtion velkaantuminen, joka on kiihtynyt koronapandemian torjunnan myötä? Samaan aikaan tarvittaisiin rahaa isoihin kotimaisiin investointeihin. Digiloikka on tekstiviesti-Merkelin kausilla jäänyt ottamatta, ja muukin julkinen infrastruktuuri alkaen koulurakennuksista on enemmän tai vähemmän rämänä.
Lisäkierteen hallitustunnusteluihin tuo sen, että vihreät ja FDP ovat muutamassa keskeisessä taloudenpitoon liittyvissä kysymyksessä kuin yö ja päivä. Vihreät ei kavahda lisävelkaa eikä verojen korotuksia, FDP taas edustaa perinteistä saksalaista tiukan taloudenpidon perinnettä höystettynä veronalennuseetoksella ja euroskeptisyydellä.
Scholz tunnetaan Suomessa paremmin kuin Laschet
Entä sitten Suomi? Olipa Saksan tuleva hallituspohja mikä tahansa, Saksan haasteet ovat sen laatuisia, että Suomelle niistä voi olla hyötyä. Kun Saksa alkaa purkaa investointilamaansa, jo ennestään huipputärkeästä vientimaasta saattaa avautua suomalaisyrityksille lisää mahdollisuuksia.
Mitä tulee kansleriehdokkaisiin, Scholz liittokanslerina olisi suomalaispäättäjille läheisempi hahmo kuin Laschet. Siinä missä Laschet on leimallisesti osavaltiopoliitikko, Scholzin ura ministerinä Saksan valtakunnanpolitiikassa ulottuu yli kymmenen vuoden taa. Bonuksena tulee, että perinteisesti suomalaisdemareilla on hyvät suhteet sisarpuolueeseensa Saksassa.
Kirjoittaja on MTV Uutisten päätoimittaja. Hän työskenteli Saksassa kirjeenvaihtajana 2005-2009.